Kokemuksia keskosvauvan osittaisimetyksestä

 Kuva on kuvituskuva, Unsplash.

Kuva on kuvituskuva, Unsplash.

Kun vauva syntyy hyvin ennenaikaisena tai pienipainoisena, imetys ei ole itsestäänselvyys. Alussa pikkukeskosen suolisto ei edes kestä maitoa kuin millin kerrallaan. Usein myös äidin vointi on heikko esimerkiksi raskausmyrkytyksen jäljiltä. Moni keskosäiti miettii, onko edes osittaisimetys mahdollista. Tässä bloggauksessa kerromme yhden äidin oman kokemuksen. Samalla haluamme muistuttaa, että kaikki tavat antaa ravintoa vauvalle ovat yhtä arvokkaita ja että keskosvauvan kohdalla on erityisen tärkeää olla itselleen armollinen, sillä stressiä on muutenkin paljon. Jokaisen vauvan ja jokaisen äidin tilanne on yksilöllinen.

"Haluan tällä luoda toivoa ja rohkaista kaikkia, joilla on esimerkiksi ongelmia varhaisen kiintymyssuhteen kanssa, vaikea synnytys tai synnytyksen jälkeinen aika tai imetys ei onnistu tai takkuaa. Tarina alkaa esikoisesta, joka syntyi kiireellisellä sektiolla alle kilon painoisena pikkukeskosena. Tytön kasvu oli yhtäkkiä pysähtynyt ja lisäksi oli istukkaongelmia. Tytär syntyi raskausviikolla 31+5 kiireellisellä sektiolla. Kaksi raskasta kuukautta sairaala-aikaa, maidon pumppausta, sairaalassa juoksemista, Kelan lomakkeiden täyttöä... Jo silloin oli rankka paikka se, että juuri mikään ei mennyt niin kuin "piti" mennä.

Sainkin tehdä töitä ensin psykologilla käsitelläkseni asiaa ja sen jälkeen kävin vielä ennen ehkäisyn lopettamista gynekologilla varmistamassa luvan uuden raskauden yrittämiseen. Raskauduttuani aloitin pian lääkityksen ja lähes koko odotusaika minua seurattiin äitiyspolilla suhteellisen tiuhaan.

Kuopukseni syntyi joulukuun lopussa kiireellisellä sektiolla epäonnistuneen käynnistyksen jälkeen raskausviikolla 38+1 SGA-vauvana eli viikkoihin nähden pienenä (alle 2 kg). Minulle kehittyi lähes välittömästi suolilama, joka veti minut todella huonoon kuntoon. Pystyin käymään keskolassa muutama ensimmäisenä päivänä kerran päivässä pieniä hetkiä kerrallaan, lisäksi parina päivänä vauva tuotiin hetkeksi osastolle.

Muutaman päivän päästä tulehdusarvo nousi yli neljäänsataan ja minulle aloitettiin vahvat antibiootit suonensisäisesti. Kunto kuitenkin huononi ja jouduin tarkkailuosastolle useaksi päiväksi – sinne ei tietenkään voinut vauvaa tuoda. Tuona 1,5 viikon aikana pumppailin maitoa jonkin verran voinnin mukaan, ehkä kerran päivässä. Syömättä ja juomatta olin tuolloin alussa lähes kaksi viikkoa.

Kun pikkuhiljaa olin jo sektiosta toipunut, jouduin uuteen isoon leikkaukseen. Jälleen jouduin opettelemaan vessakäynnit, syömisen ja juomisen uudelleen. Lisäksi sain edelleen suonensisäisesti vahvoja antibiootteja infektion vuoksi. Sairaalassa vierähti yhteensä kuukausi. Kotiin olin hankkinut jo rintapumpun, jolla pääsin sitten voinnin mukaan pumppaamaan.

Kuuden viikon päästä synnytyksestä pääsimme vihdoin kokeilemaan imetystä. Uskomatonta, mutta se onnistui! Täysimetys ei tietenkään ollut mahdollista. Toiveissani oli ollut eheyttävä raskauskokemus esikoisen pikkukeskosuuden jälkeen, mutta sitä ei tullut. Olen kuitenkin uskomattoman onnellinen, että kaiken tämän traumaattisen kokemuksen jälkeen pystyn osittaisimettämään lastani edes vähän.

Ihmeiden aika ei ole ohi. Tämä siis rohkaisuna niille, jotka miettivät voiko imetys onnistua pitkän eron jälkeen. En käytännöllisesti katsoen juurikaan nähnyt lasta kahteen ensimmäiseen viikkoon ja en ole pystynyt koko sairaala-aikana hoitamaan vauvaani heikon kuntoni vuoksi. Vaikka kiintymyssuhdekin on vielä vasta rakenteilla vaikean alun jälkeen, on tämä joillekin pieni, mutta meille iso saavutus kuronut kuilua välillämme kiinni."

Miina Masuda

Kirjoittaja on Kevyt-yhdistyksen hallituksen jäsen ja hänellä on kaksi tytärtä,  joista toinen pikkukeskonen ja toinen täysiaikaisena ja pienipainoisena syntynyt.

Kevyt on keskoslasten vanhempien oma yhdistys, joka toimii täysin vapaaehtoisvoimin eli keskosvanhempien omalla voimalla. Yhdistys tarjoaa ennen kaikkea runsaasti vertaistukea ja tietoa keskosuudesta, mutta pyrimme lisäksi vaikuttamaan siihen, että keskosperheet – myös keskoslasten sisarukset– erityistarpeineen huomioitaisiin paremmin yhteiskunnassa ja sen eri palveluissa. Kevyeen ovat tervetulleita kaikki keskosperheet riippumatta siitä, millä raskausviikoilla tai minkäkokoisena lapsi on syntynyt, tai minkäikäinen hän on nyt. Mukaan voi tulla mistä päin Suomea vain – tai vaikka ulkomailta. Facebook-sivut löydät täältä.

Twitter ja Instagram: @keskosvanhemmat
Lue lisää keskosäitien imetyskokemuksista Imetyksen lohtukirjasta.
Lue muiden kokemuksia ja kerro omasi Kevyen anonyymilla, suljetulla keskustelupalstalla.
Pumppaukseen ja imetykseen voi pyytää vertaistukea osoitteesta tuki@kevyt.net.
Väestöliiton Pullonpyörittäjien opas.

Blogissa kirjoittaa joukko vertaistukea tarjoavia järjestöjä ja eri toimijoita.