Viimein(en) onnellinen joulu

small äimä ry joulu tukea vanhemmille.jpg

Töissä painetaan viimeiseen asti, joulusiivouksessä kämppä pistetään ympäri, ryysitään ruokakaupassa. Lahjoja pitää hankkia ihan viime tipassa vielä, kinkku on raakaa ja lopulta liian kypsää. Just ennen joulua lapsen räkähanat avautuvat taas. Kääk, en edes jaksa ajatella joulua!

Katselen vuosikymmeniä vanhaa valokuvaa, jossa minä ja pikkusisareni, lempinimeltään Käkä, istumme joulukuusen alla mummolassa. Silloin joulut olivat aivan erilaisia ja erityisiä. Molemmat mummolat olivat pohjoisessa hankien keskellä. Istumme siinä, hopeiset kuusenpallot hohtavat. Mummi oli piilottanut kuusen oksille myös pieniä tonttusia, ja meidän tehtävämme oli löytää ne kaikki ja laskea ne. Kaikki aikuiset olivat hyvällä päällä. Lahjojen saaminen oli jännittävää, varsinkin Amerikan-tädin lähetys Disney-aiheisine leluineen. Minä ja Käkä olimme kaikkien aikuisten hellinnän ja huolenpidon kohteena. Aina joku silitti vähän tyttöjen tukkaa.

Se oli viimeinen onnellinen joulu. Kesällä syntyi pikkuveli ja äiti sairastui vaikeaan psyykkiseen sairauteen, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Elämästä tuli turbulenttia, milloin oli mikäkin vaihe, aina vaikea. Minun piti kasvaa aikuiseksi huolehtijaksi. Yritin kaikkeni huolehtia myös Käkästä. Se oli aika raskasta, kun olin alussa vain 6-vuotias. Siksi olen aina ollut sen jälkeen jotenkin rikki. Viimeisenä jouluna olin vielä ehjä, ehkä.

Ensi joulun 2017 vietän yhdessä oman pienen perheeni kanssa. Kaipaan joululta eniten lepoa töistä ja rauhaa. Yritän saavuttaa sen karsimalla asioita. Aikuiset eivät juokse tukka putkella etsimässä lahjoja. On sovittu, ettei niitä vaihdeta aikuisten kesken. Lapsenkin lahjalistaa rajataan.  Lapsen hyvä mieli on kaikista tärkein asia, mutta se ei tarkoita ziljoonaa pakettia. Olemme jo vuosia opettaneet hänelle rahan arvoa. Jos jokin hänen toivomansa lahja on kallis, harkitsemme lahjatoiveen toteuttamista ja pyydämme sukulaisia mukaan lahjaan, oli lahjoittajan summa sitten viisi euroa tai 50. Muita lahjoja heiltä ei tule. Lapsi on paras lahja, jonka olen tässä elämässä saanut, ja haluan rakentaa hänelle turvallisen kodin. Ja joulun, sellaisen kuin osaan ja pystyn.

Kauneimmillaan joulu on minusta silloin, kun saa nauraa mutta myös hetkeksi pysähtyä miettimään kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat ja ovat olleet minulle tärkeitä. Kaipaus on haikeaa ja tuo kyyneleet silmiin, vaikka samalla mieleni on lämpöinen. Eniten kaipaan Käkää. Hän ei välitä joulusta ja on nytkin perheensä kanssa ulkomailla joulua paossa. Kaikkina jouluina minusta on ollut kaikkein hauskinta koristella kuusta Käkän kanssa. Ehkä vielä joskus.

Joululta odotetaan niin paljon, ehkä siksi siitä on tullut jotenkin räjähdystä odottava möhkäle. Kannattaa asettaa joululle realistiset odotukset, jopa pitää rimaa matalammalla kuin ihan haluaisi. Jos riman ylittää hienosti ylempääkin, hyvä niin.

Itse fiilistelen joulun lähetessä Maa on niin kaunis -laulua. Joko laulan sitä kirkossa tai kävellessäni tähtitaivaan alla. Kyyneleet tippuvat pitkin nenänvartta. Jouluna saan pötköttää olohuoneen sohvalla värikkään peiton alla ja jos nukahdan hetkeksi, kukaan ei herätä. Lapseni on jo teini, joka tyytyy toteamaan sarkastisesti venyttäen, että äiti kuorsaa. Nauran hänelle, hän minulle. Kun tulee vanhaksi ja kuorsaavaksi, osaa ottaa lunkimmin.

Viimein onnellinen joulu. 

Leena Honkavaara

Koordinaattori

Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry

leima vertaistuki.png
 
Blogissa kirjoittaa joukko vertaistukea tarjoavia järjestöjä ja eri toimijoita.