Vieläkö sä imetät?

andrew-seaman-547774-unsplash.jpg

Ajattelin vielä jatkaa viimekertaisesta aiheesta kirjoittamalla nyt vanhemman lapsen imetyksestä. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee imetyksen jatkamista ainakin kahteen ikävuoteen saakka. Lapsen luonnollinen vieroittautumisikä on 2,5-7 vuotta. Noin puolet maailman lapsista saa äidinmaitoa vielä 2–vuotiaina. Imetyksellä ei kuitenkaan ole yläikärajaa. Imetystä voi jatkaa niin pitkään kuin äiti ja lapsi itse haluavat.

Vanhemman lapsen imetys herättää monesti paljon tunteita. Se voi tuntua monista oudolta, ”väärältä” tai jopa sairaalta. Monet imettävät isompia lapsiaan kotona, mutta eivät kerro siitä julkisesti, esimerkiksi neuvolassa, koska yleinen ilmapiiri on vielä jokseenkin vanhempien lapsien imetystä oudoksuva. Me emme peittele imetystä, mutta toisaalta emme sitä nyt ihan kauheasti levittelekään. Olen imettänyt Ihanaista julkisesti myös leikki-ikäisenä. Näin pääsiäisen jälkeen voin myös todeta, että meillä asuu ylivelho: Ihanainen on saanut äidinmaitoa nyt jo neljänä pitkänä perjantaina. Tämä on siis vanha suomalainen kansanperinne: ”Jos lasta imettää kolome pitkee perjantaita niin siitä tulloo veleho eli tietäjä”. 

Muutama fakta ja hyöty isomman lapsen imetyksestä:

  • Äidinmaito ei muutu sokerilitkuksi lapsen kasvaessa, vaan se muuttuu rasvaisemmaksi, ravitsevammaksi ja kaloripitoisemmaksi.
  • Maito ei lopu kovin helposti. Esimerkiksi viikonkin imetystauon jälkeen imetys hyvin todennäköisesti jatkuu normaalisti.
  • Maito ei pakkaudu rintoihin samalla tavalla kuin pientä vauvaa imettäessä. 
  • Imetys ei sido äitiä samalla tavalla kuin vauvan imetys. Tämä johtuu siitä, ettei rintamaito ole enää välttämätöntä lapselle.
  • Imetys ei ole haitallista hampaille, kun suuhygieniasta huolehditaan kunnolla.
  • Yli 1-vuotiasta imettävän äidin rintamaidossa on vasta-aineita jopa enemmän kuin vauvaa imettävän äidin rintamaidossa.
  • Lohtua uhmaan ja muksahduksiin.
  • Apu lähellä, kun lapsi yöllä herää. Vielä, kun nukkuu perhepedissä, niin lapsi itse ottaa tissiä. 
  • Imetys on mukavaa. Se on vapaa valinta eikä enää velvollisuus. Se on ihana yhteinen hetki.
  • Välipala sylissä.
  • Lohtu kipeänä olevalle. Meillä oli juuri vatsatauti kylässä, onneksi vain yhden illan, eikä Ihanaiselle oikein maistunut mikään ruoka moneen päivään, paitsi äidinmaito. Se myös pysyi sisällä.
  • Pitkään imettävät äidit ovat herkempiä lastensa tunteille. Tutkijat huomasivat, että mitä pidempään äiti imetti lastaan, sitä herkemmin hän osasi vastata lapsensa tarpeisiin.
  • Rauhoittumishetki leikkien keskellä. Sydän sulaa, kun Ihanainen tulee syliin, silittelee rintakehääni ja rentoutuu tissille leikkien lomassa. Syntyy kupla, hellyyskupla, jossa olemme vain me kaksi. 
  • Pitkään imetettyjen lasten etuja on myös hyvä emotionaalinen kehitys, myönteinen minäkuva ja vahva perusturvallisuus. He ovat myös varmoja äitinsä kiintymyksestä ja onnistuvat sosiaalisissa suhteissa.
  • Pitkällä imetyksellä on monia terveydellisiä hyötyjä sekä äidille että lapsille.

Isomman lapsen imetys on myös kaunista. Käykää katsomassa valokuvaaja Natalie McCain ottamia kuvia leikki-ikäisiä lapsia imettävistä äideistä, The Honest Body Project. Kuvien tarkoituksena oli murtaa ennakkoluuloja taaperoimetyksestä.

Ihania imetyshetkiä kevätauringossa, 

Taru-Tuulia

”Ihanaisen äiti” -blogiatukeavanhemmille.fi -sivustolla kirjoittava Taru-Tuulia on imetykseen hurahtanut, taaperoa imettävä äiti, avopuoliso, tytär, työntekijä, ystävä, joka pitää sisustamisesta, rakastaa retroa ja värejä (etenkin oranssia), nauttii perheensä seurasta ja viihtyy työssään.