Ah, lämpöä ja vähäiset vaatteet

sebastien-gabriel-182791-unsplash.jpg

Suuntasimme syyslomalla etelän lämpöön. Oli ihanaa, ettei tarvinnut pukea paljoa päälle. Ihanainen nautti, samoin me vanhemmat. Kerroimme Ihanaiselle lähtöä edeltävänä iltana lähtevämme aamulla matkalle. Aluksi reaktio oli, ettei hän halaua lähteä vaan haluaa jäädä kotiin leikkimään, mutta hetken päästä oli jo toinen mieli: "Jes lentokoneeteen ja ketään!"

Aamulla odotettiin kuin kuuta nousevaa, koska pääsemme lähtemään. Lentokentällä Ihanainen ei olisi millään jaksanut odottaa vaan olisi pitänyt heti päästä koneeseen ja lämpimään. Meitä vanhempian vähän jännitti, kuinka matka tulee sujumaan, kun lentokone lähti päiväuniaikaan ja määränpäässä olisimme vasta noin nukkumaanmenoaikana. Kaikki sujui hyvin :) Ihanainen jaksoi todella hyvin ja oli superreipas koko matkan, vaikka nukkui lentokoneessa vain reilun 30 min.

Määränpäässä elämänrytmi on aivan toisenlainen kuin meillä: nukutaan myöhään, syödään lounas myöhään ja illallinen vielä myöhempään kuin meillä täällä Suomessa. Ihanaisemme tottui tähän hienosti ja jaksoi valvoa illallisaikaankin, kunhan oli saanut normaaliinkin aikaan ruuan. Ihanaisen lempiruuaksi tulivat pikkukalat, boquerones fritos, joita hän napsi innokkaana. Ihanainen nautti ravintoloissa olosta, kun sai touhuta omiaan pöydän vieressä tai pienen matkan päässä esimerkiksi rannalla. Näköyhteyden tuli kuitenkin koko ajan säilyä ja Ihanaisen olla suhteellisen lähellä. Ravintoloissa meille aikuisille oli ihanaa se, ettei meidän tarvinnut koko aikaa miettiä, kuinka lapseemme suhtaudutaan, kun niihin suhtaudutaan tuolla todella hyvin ja heistä nautitaan. Lapset saavat touhuilla ja pölötellä omiaan, eikä kukaan katso pahasti tai jos katsoo, se on turisti.

Oli hienoa huomata, kuinka päiväkodin toiminnanllinen kaksikielisyys on tarttunut Ihanaiseen ja hän kommentoi aina sopivissa tilanteissa englanniksi vieraille ihmisille. Muutamana iltana Ihanainen uskaltautui myös leikkimään toisten lomalla olevien ulkomaalaisten lasten kanssa. Tätä oli ihana seurata pienen matkan päästä.

Kaikista parasta oli kuitenkin uiminen. Uimme joka päivä. Onneksemme majapaikassa oli lämmitetty ulkoallas sekä sisällä sauna ja poreallas, joten viileämpänä päivänä Ihanainen pääsi isinsä kanssa sisälle poreilemaan ja saunaan lämmittelemään. Uimme lähes jokaisena päivänä kaksi kertaa. Ihanainen teki valtavia hyppyjä isinsä hartioilta ja kerran joutui uimavalvojakin puuttumaan liian korkeisiin ja hurjiin hyppyihin, onneksi äiti ei ollut näkemässä näitä hurjimpia hyppyjä.

Toki lomaan kuului myös rannalla käyskentely ja simpukoiden keräily. Ihanainen oli isinsä kanssa muutamaan otteeseen nautiskelemssa merestä ja rannasta, kun äiti oli toisella kerralla shoppailemassa Ihanaiselle seuraavaa vaatekokoa varastoon. Ihanainen ei mereen uimaan uskaltautunut, mutta aaltoja pakoon juokseminen oli mukavaa. Myös leikkipuistoissa vierailimme ja niistä Ihanainen nautti kovin.

Päiväkoti oli mielessä moneeen otteeseen sekä Möö-mies, Ihanaisen paras kamu. Loman jälkeen Ihanainen oli innoissan taas menossa päiväkotiin näkemään kamujaan. (Kamu on nyt aivan uusi sana ja sitä käytetään paljon :) ) Ensimmäisenä päivänä Ihanainen oli innoissan kertonut toiselle ryhmänsä hoitajista (englanninkielinen), mitä kaikkea oli syönyt, nähnyt ja tehnyt matkalla. Hoitaja myös kertoi, kuinka innoissaan Ihanainen oli ollut, kun oli nähnyt hoitajan saapuvan: Ihanainen oli huutanut jo kaukaa hoitajan nimeä ja huiskuttanut vuoron perään. On ihanaa, kuinka tärkeäksi kaikki päiväkodissa olevat ovat Ihanaiselle tulleet ja kuinka tärkeäksi paikaksi päiväkoti on Ihanaiselle tullut.

Arkeen on siis palattu, pitää pukea paljon enmmän päälle, saa nauttia syksystä ja sateista, vähän viileämmästä ilmasta ja kodin rauhasta. Kyllä lomailu on ihanaa, mutta on kyllä kotonakin kivaa :)

Ihania syksyisiä kotihetkiä,

Taru-Tuulia