Perhepedin ihanuus

bed-2453298_1280.jpg

”Missä Ihanainen oikein nukkuu, missä Ihanaisen sänky oikein on?”. Nämä kysymykset kuulemme lähes poikkeuksetta kotonamme käyvien pienten vieraiden suusta. Ihanaisen vastaus kyseleville on aina sama, ja hänen silmänsä oikein säkenöivät, kun hän osoittaa yhteistä isoa sänkyämme.

Ihanaisen odotusaikana hommasimme makuuhuoneeseemme pinnasängyn, kuten kuului tehdä. Vauvan synnyttyä vauvamme nukkui sängyssä hyvin satunnaisesti ehkä kuukauden ajan ennen kuin Ihanainen siirtyi viereemme virallisesti.

Siirryimme perhepetiin ihan omasta itsekkäästä syystä: en jaksanut yöllä nousta imettämään Ihanaista ja sitten siirtää häntä taas takaisin omaan sänkyyn. En osannut heti imettää makuultaan, mutta kun sen opin, koin helpommaksi, että Ihanainen nukkuu vieressämme eikä minun tarvitse nousta ylös hakemaan Ihanaista imettääkseni häntä. Toisekseen ajattelimme Ihaisen isin kanssa, että miksi vauvamme, kaikista tärkeimpämme, pitäisi nukkua yksin. Haluammehan mekin nukkua vierekkäin, toistemme lähellä saman peiton alla, joten miksemme nukkuisi kaikki vierekkäin

Ihanainen on aina myös viihtynyt lähellä ja iholla. Pienempänä hän nukkui vain vaippasillaan ilman yöpaitaa ihan kiinni meissä. Ihanaisen paikka on aina ollut joko keskellä tai minun toisella puolellani.

Aluksi reilun kaksi vuotta meillä oli 160cm sänky. Nyt ostimme uuden ja saamme jokainen retkottaa kuten haluamme mahtavan leveässä 180cm sängyssä. Ostaessamme uutta sänkyämme ajattelimme, ettei varmastikaan tuo 20cm tuo kauheasti lisää, mutta juuri tarpeeksi. Tosiasiassa 20cm on paljon ja sänky on aivan valtavan oloinen. Me Ihanaisen pyörimme ja olemme välillä sängyssä poikittain, nyt se onnistuu vielä paremmin kuin ennen, emme häiritse ainakaan yhtä paljoa Ihanaisen isiä.

Ihanainen ylpeänä aina kertoo meille, että tämä on hänen oma iso sänkynsä, jossa myös äiti ja isi nukkuvat. Muutaman kerran Ihanainen on toivonut saavansa nukkua omassa sängyssään. Tällöin meillä on vielä ollut pinnasänky, jonka olimme jo siirtäneet pois ihanaisen omaan huoneeseen, johon koetimme näinä iltoina nukuttaa Ihanaisen. Homma aina lopulta kariutui siihen, että Ihanainen pyysi päästä omaan sänkyynsä, tarkoittaen yhteistä sänkyämme. Sinne hän on päässyt ja siellä juuri nytkin nukkuu poikittain onnellisen oloisena odottaen meidän saapumista viereensä. Monesti hän kaivautuu kainalooni tai nappaa kaulastani kiinni, kun hänen viereensä kömmin. Meidän perheemme nauttii lähekkäin olosta ja meille perhepeti on juuri oikea ratkaisu

Ihania unia toivottaen,

Taru-Tuulia

”Ihanaisen äiti” -blogia tukeavanhemmille.fi -sivustolla kirjoittava Taru-Tuulia on imetykseen hurahtanut, taaperoa imettävä äiti, avopuoliso, tytär, työntekijä, ystävä, joka pitää sisustamisesta, rakastaa retroa ja värejä (etenkin oranssia), nauttii perheensä seurasta ja viihtyy työssään.