Rakkaus riidaksi muuttuu – miten olla erimieltä rakentavasti?

Photo by  Mike Scheid  on  Unsplash

Photo by Mike Scheid on Unsplash

Lapset seuraavat vanhempiensa keskinäistä kanssakäymistä aktiivisesti ja oppivat vanhempien vuorovaikutustapoja seuraamalla sen, millä tavoin erimielisyydet ilmaistaan ja ratkaistaan. Riitelyn hetkinä opetamme lapsillemme millä tavoin hankalissakin tilanteissa voi ilmaista omia mielipiteitä ja tunteita. Meistä jokaiselle, niin pienellä kuin isolla, on oikeus kertoa miltä asiat itsessä tuntuvat, mitä toivoo ja ajattelee. Tämän ei tulisi johtaa hylkäämiseen, uhkailuun tai syyllistämiseen.

Yhteinen päätöksenteko ja asioista sopiminen tarkoittaa mahdollisuutta avoimesti ilmasta itseään, omia toiveitaan ja ajatuksiaan liittyivät asiat sitten parisuhteeseen tai lapsiin liittyvään hoivaan ja huolenpitoon. On oikein ilmaista ajatuksiaan kumppanille, myös vastakkaisia näkemyksiä eikä erimieltä olemista pitäisi sinällään pelätä. Riitelyn positiiviset ja negatiiviset seuraukset kietoutuvat siihen, millä tavoin näissä ristiriitoja tuottavissa tilanteissa ilmaisemme itseämme ja miten otamme huomioiin toisen vanhemman näkemykset.

Joskus erimieltä oleminen kiihtyy riidaksi, jolloin keskusteluun sekoittuvat tunteet. Keskustelussa äänenkäyttö ja tempo yleensä kiihtyvät ja läsnä on usein toisen syyttelyä ja uhriutumista. Riidan pinnan alla aktivoivoituvat aiemmat kokemukset siitä, miten olen oppinut tulemaan kuulluksi ja olenko saanut ilmaista ajatuksiani vapaasti vai säädellysti vaikkapa lapsuusajan perheessä. Riitely voi käynnistää taistele tai pakene -asetelman, jossa joko puolustaudun taistelemalla ja pitämällä lujasti kiinni oikeuksistani tai pakenen tilanteesta hiljentymällä tai poistumalta paikalta. Mykkäkoulukin on vallankäytön väline eikä pidemmän päälle ratkaise kiistoja vaan ylläpitää riitaa vanhempien välillä. Jos riitelyn ainoana tavoitteena on osoittaa, kumpi on oikeassa ja kumpi väärässä, voi keskustelun alkuperäinen aihe unohtua. Riita ei tällöin ratkaise varsinaista asiaa vaan ylläpitää negatiivisen vuorovaikutuksen kehää puolisoiden välillä.

Riitely kyseenalaistaa mahdollisuuden tulla kuulluksi tai kuulla toista. Kiihtyneessä mielentilassa herkkyys vastaanottaa toisen viestejä kapeutuu. Keskustelun kiihtyessä riidan tasolle olisi hyvä kummankin vanhemman pysähtyä miettimään, mitä tunteita tilanteessa itsessään havaitsee ja miten sanomattomatta jäävät tunteet ovat riidassa läsnä.

On mahdollista harjoitella rakentavia riitelyn taitoja, tai voisiko sanoa, rakentavia taitoja ilmaista mielipiteitään sekä suhteessa koettuja pettymyksiä tai loukkaantumisen tunteita ilman että kumpikaan kiistan osapuolista menettää kasvonsa. Ajatusten ja tunteiden ilmaiseminen minä-viestein auttaa kumppaneita ymmärtämään toisiaan paremmin sekä ennaltaehkäisee tulkintojen ja olettamusten varassa toimimista. Puhu siis siitä, mitä ajattelet, tunnet ja toivot.

Aikuisen on hyvä opetella rauhoittumisen tapoja,
joilla oman tunnetilan saa tasoitettu silloin, jos riita yltyy syyttelyksi,
huudoksi ja tilannetta vahingoittavaksi toiminnaksi.

Usein rauhoittuminen tarkoittaa vetäytymistä tilanteesta hetkeksi pois ja yhteistä sopimusta siitä, milloin asia ratkaistaan. On myös hyvä sanoa kumppanille ääneen, jos huomaa, ettei pysty juuri nyt ottamaan kantaa tai jatkamaan keskustelua.

Jos lapset ovat riitelyn hetkellä kotona kuuntelemassa ja kohtaamassa tilanteen, niin kerro lapsille tilanteen rauhoittumisen jälkeen, mistä riita kumpusi ja miten asia ratkaistiin. Älä jätä lasta yksin tilanteen jälkeen tai luomaan omaa selitystä riidalle, sillä lapsi helposti syyllistää tilanteesta itsensä. Myös sovinnon teko, anteeksiantamisen ja anteeksipyytämisen taito ovat tärkeitä vanhemmille. Jos kiehahdin, pyydän anteeksi ja pahoittelen tapahtunutta.

Lapsille vanhempien riitojen toistuva kuunteleminen ja vanhempien väliin jääminen aiheuttaa psyykkistä stressiä, varsinkin jos riitely on toistuvaa eivätkä lapset edes näe vanhempien sovintoon pääsemistä. Lapselle on haitallista, jos hänet vedetään mukaan osaksi riitaan liittolaiseksi tai vanhemman puolustajaksi. Lapsen pyrkimyksenä voi tällöin ottaa sovittelijan roolia tai lapsi pyrkii ratkaisemaan tilanteen esim. kääntämällä huomion omaan itseensä tai poistumalla paikalta. Vanhemmat lapset perheessä voivat myös omalla toiminnallaan pyrkiä suojelemaan nuorempia sisaruksia vanhempien riidoilta. Tämänkaltaiselta toiminnalta lasta tulisi suojella eikä lasten tehtävänä voi olla aikuisten riitojen ratkaisijana tai lopettajana.

Riitelyn taitoon tarvitaan luottamusta siihen, että toinen ei hylkää,
vaikka ilmaisen eriäviä näkemyksiä.

Erimieltä voi olla turvallisesti silloin, jos voin luottaa siihen, että toinen ei hyökkää. Erimieltä olemisen taidossa on myös läsnä toisen kuuntelemisen tahtotila, haluan kuulla sinun ajatuksesi ja perustelusi, toiveesi ja tahtosi.

Jos riitely vanhempien välillä, muutospyrkimyksistä huolimatta, toistuvasti ja usein kiihtyy kovaääniseksi taisteluksi, on syytä miettiä, millä tavoin ulkopuolisen avun turvin suhteen vuorovaikutustaitoja parantaa. Jos koet, ettet hallitse itseäsi riitatilanteissa vaan aina sappi kiehuu yli, voi olla hyvä hakea ulkopuolista apua, joko yhdessä tai erikseen.

Riitely taitojen lisäksi kumppanuudessa tarvitaan positiivista toista arvostavaa puhetta. Kun suhteessa on läsnä rakkautta ja toista voi ääneen kehua vanhempana niin lapsille kuin ystäville, syntyy myönteisyyttä, joka voi auttaa kestämään erimielisyyden hetketkin. Osoita kumppanillesi rakkautta ja vaali yhdessäolon hetkiä perheenä. Yhden pahan sanan tilalle tarvitaan kymmenen kannustavaa kehua, myönteistä huomioita ja kehuvaa kiitosta.

Päivi Hietanen

Ensi – ja turvakotien liitto
Ero lapsiperheessä -asiantuntija

www.ensijaturvakotienliitto.fi


lataus.png

Tämä on blogin perheiden auttamisen ammattilaisen kirjoitus. Blogissa on useita, erilaisia perheiden auttamisen ammattilaisia vakiokirjoittajina.

Blogi muualla somessa: FacebookInstagramTwitter