Takaisin putkeen

processed_christin-hume-Hcfwew744z4-unsplash.jpg

Työn aloittaminen vanhempainvapaan jälkeen on iso muutos koko perheelle. Uuden arjen opettelu ja siihen sopeutuminen ei tapahdu viikossa tai kahdessa. Siinä missä aikuinen saattaa solahtaa takaisin työn rytmeihin ja rutiineihin, päivähoidossa aloittava lapsi on ensimmäistä kertaa elämässään opettelemassa monia asioita. Tiiviin kotona vietetyn yhdessäolon jälkeen, suuri osa päivästä vietetään nyt omissa toimissa.

Työn ja perheen yhteensovittaminen ei ole aina yksinkertaista eikä helppoa. Työelämän tahti on usein kiivasta. Työtehtävät ja resurssit eivät kohtaa, mikä aiheuttaa kuormitusta. Työn lisäksi vanhemmat saattavat kokea riittämättömyyttä myös suhteessa kotiin ja perheeseen. Aina väärässä paikassa olemisen -tunne on monelle työssä käyvälle vanhemmalle tuttu. Pitkään jatkuessaan ristiriita vaikuttaa työtyytyväisyyteen, sitoutumiseen sekä työssäjaksamiseen. Ristiriita kuormittaa myös perhe-elämää ja heijastuu jaksamiseen sekä vanhempana että parisuhteessa.

Tässä muutama vinkki pohdittavaksi:

1. Ennakointi

Jo hyvissä ajoin ennen vanhempainvapaan päättymistä on hyvä miettiä keinoja, jotka voisivat lisätä tasapainoa työn ja perheen välillä. Keskusteluja on hyvä käydä yhdessä mahdollisen puolison tai muun tukiverkon kanssa. Muuten on riskinä, että vanhempainvapaan aikana ehkä vakiintuneiksi muodostuneet arjen vastuut ja käytännöt jatkuvat samoina, toisen vanhemman muuttuneesta työtilanteesta huolimatta. Erilaisten arjen askareiden sekä logistiikkajärjestelyjen kirjaaminen ylös ja niiden vastuista selkeästi sopiminen auttaa rakentamaan kaikkien kannalta hyvää arkea.

Oman kuormituksen vähentämiseksi kannattaa päivittäin toistuvien rutiinien, kuten ruokailujen, ennakointi helpottaa iltoja. Mikäli mahdollista, erilaisten ruuan kotiinkuljetus tai noutopalveluiden käyttö vapauttaa aikaa ja tilaa mielestä. Edessä olevaa tiukkatahtista viikkoa helpottaa, kun jääkaapista tai pakkasesta löytyy ruokaa valmiina. On se sitten itse tehtyä tai tehtaassa valmistettua.

2. Työaika-järjestelyt

Yksi keskeisimmistä hyvinvointia lisäävistä tai heikentävistä tekijöistä oli mahdollisuus viettää aikaa lasten ja puolison kanssa. Mikäli perheen tilanne sallii, lyhennetty työaika helpottaa tasapainoa työn ja perheen välillä. Mm. Väestöliiton Perhebarometrin sekä Työterveyslaitoksen työelämätutkimusten mukaan joustavat työaikajärjestelyt sekä etätyö ovat käytetyimmät ja toimivimmat keinot työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Vanhemmilla on myös oikeus Kelan tukemaan lyhennettyyn työaikaan päivähoidossa olevan lapsen ollessa alle 3-vuotias tai 1-2.luokkalainen.

3. Lapsen kuormituksen vähentäminen

Rauhallinen tutustuminen päivähoitoryhmän toimintaan, aikuisiin ja muihin lapsiin helpottaa ryhmään kiinnittymistä ja vahvistaa turvallisuuden tunnetta. Helpottaa jos on mahdollista päästä aikuisen syliin silloin, kun ikävöi omia vanhempiaan.

Väsynyt, nälkäinen ja vanhempia ikävöivä lapsi on usein kiukkuinen, itkuinen ja vaativa. Esim. pienen välipalan varaaminen lapselle matkalla päivähoidosta kotiin voi pelastaa pahimmilta itkupotkuraivareilta, ennen varsinaista ateriaa kotona. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sen vähemmän hänellä on keinoja viestittää vanhemman poissaoloon liittyvistä tunteista ja päivän aikana kerääntyneestä ikävästä tai uusien sosiaalisten tilanteiden opetteluun liittyvästä jännityksestä. Kannattaa pohtia, onko vanhemmilla mahdollisuuksia rytmittää työpäivien aloitusta ja lopetusta siten, että lapsen hoitoaika jäisi ainakin alun harjoitteluvaiheessa mahdollisimman lyhyeksi.

Arki kannattaa rakentaa siten, että ennen päivähoitoa ja sen jälkeen on aikaa tankata läheisyyttä. Pienillä läheisyyttä lisäävillä rutiineilla, kuten varaamalla aamuun muutama lisäminuutti lähekkäin köllimiseen tai istahtamalla heti hoitopäivän jälkeen hetkeksi sylikkäin lukemaan, on iso merkitys. Lapselle on tärkeää huomata, että vanhempi on päivän erossa olemisen jälkeen hänelle läsnä, käytettävissä ja kiinnostunut lapsen kuulumisista. Lapselle voi kertoa, miten hän on ollut mielessä myös ollessanne erossa.

4. Lapset sairastavat

Päivähoidossa lapsi altistuu väistämättä erilaisille kausittaisille virus- ja bakteeritaudeille. Etenkin ensimmäinen vuosi tai tautikierto tuntuu olevan aikaa, jolloin lapset keräävät kaikki tarjolla olevat taudit. Sairastelu kasvattaa vastustuskykyä ja herkkyys sairastua vähenee iän myötä, mutta etenkin alkuvaiheessa kannattaa varautua sairaspoissaoloihin. Oma tukiverkko on hyvä kartoittaa jo ennen töiden alkua ja sopia myös vanhempien kesken, miten lapsen sairastelut hoidetaan. Pääsääntöisesti vanhemmilla on oikeus hoitaa alle 10-vuotiasta sairasta lasta kotona kolme päivää ilman palkanmenetystä.

Viimeisenä muttei todellakaan vähäisempänä; on tärkeää muistaa olla Itselleen armollinen ja on ihan ok mennä joissain asioissa rimaa hipoen. Jokainen perhe luo itse itselleen parhaiten sopivat käytännönratkaisut. Apua voi ja kannattaa pyytää. Vanhemman on välillä hyvä pysähtyä miettimään, mikä lataa omaa akkua arjen pyörityksessä? Mistä nautin ja mistä saan energiaa? Onko sitä mahdollista lisätä arkeen?

Petra Gergov-Koskelo, projektiasiantuntija

Jonna Lehikoinen, asiantuntija

Ensi- ja turvakotien liitto


ammattilaiset+blogi+tukea+vanhemmille.png

Tämä blogi on perheiden auttamisen ammattilaisen kirjoitus. Blogissa kirjoittaa useita, erilaisia perheiden auttamisen ammattilaisia.