Lapsen adhd:n hoidossa varhaiseen tukeen on panostettava

ashton-bingham-113943-unsplash.jpg

Kansallinen tutkimusnäyttöön perustuva ADHD Käypä hoito -suositus ohjeistaa, että adhd:n, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön, mahdollisuus on otettava huomioon aina, kun lapsella on ongelmia koulunkäynnissä tai käyttäytymisessä. Käypä hoito -suositus korostaa, että tukitoimet pitää aloittaa heti, kun havaitaan tarkkaavuuteen tai ylivilkkauteen liittyviä toiminta- tai oppimiskyvyn ongelmia. Tukitoimien aloittaminen ei vaadi diagnoosia. Ensisijaisesti adhd-oireisten lasten tutkimus ja hoito toteutuu perusterveydenhuollossa. Tarvittaessa erikoissairaanhoidossa.

Varhaisia tukitoimia, joihin ei tarvita diagnoosia ovat esimerkiksi:

  • Vanhemmille annettavat ohjeet ADHD-oireisen lapsen tai nuoren ohjaamisesta. Sisältää tiiviin tietopaketin mm. ympäristön muokkaamiseen, käyttäytymisen ohjaamiseen, arjen rutiinien sujuvoittamiseen ja positiivisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen ja koko perheen tukeen.
  • Arki toimimaan -opas (löytyy sivulta kaksi), josta saat vinkkejä arjen sujuvoittamiseen mm. toimivaan vuorovaikutukseen, päivittäisiin toimiin, ristiriitatilanteisiin ja vanhemmuuden voimavaroihin. Tämän oppaan ohjeista hyötyvät kaikki lapsiperheet!
  • Päivähoidon ja koulun järjestämistä pedagogisista tukitoimista löydät tästä linkistä:
  • Varhaiskasvatuksessa ja koulussa toteutettavat ADHD-oireisten lasten ja nuorten tukitoimet
  • Psykologin tai puhe-, toiminta- tai fysioterapeutin arvion perusteella annettava ohjaus tai kuntoutus.
  • Muut tukimuodot, esimerkiksi tukihenkilö tai -perhe ja perhetyö.
  • Vanhempien vertaistukiryhmiin voi osallistua myös ilman diagnoosia.

Varhaisen tuen tärkeys

Tukitoimet ja yksilöllisesti arvioidut hoitomuodot tulisi käynnistää mahdollisimman varhain, sillä hoitamaton adhd tuo herkästi tullessaan negatiivisia vuorovaikutuskehiä, vaikeuttaa päiväkoti- ja koulutaivalta, opintoja ja työllistymistä. Yhteys muun muassa masennukseen ja ahdistuneisuuteen sekä syrjäytymiseen ja päihteiden käytön lisääntyneeseen riskiin on tutkimuksin todettu. Varhainen tuki parantaa niin adhd-oireisen yksilön, kuin hänen perheensä ja verkostonsa hyvinvointia ja elämänlaatua, sekä vähentää mahdollisten riskien esiintuloa.

Ensitietoa, sopeutumisvalmennusta ja vertaistukea

Kun adhd- diagnoosi on varmistunut, tulee adhd-oireisen lapsen sekä hänen läheistensä saada ensitietoa adhd:stä, oireiden hallinnasta ja konkreettisista arkea helpottavista keinoista (psykoedukaatio). Vanhempainohjaus on tärkeää niin ymmärryksen lisäämiseksi, toimivien ohjauskeinojen löytämiseksi arkeen, kuin vanhemman jaksamisen tukemiseksi. Monissa kunnissa julkinen sektori, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työryhmät, tarjoaa esimerkiksi ensitietopäiviä tai vanhempainryhmiä. Vanhempainohjausprosessit voivat olla myös yksilöllisiä/perhekohtaisia.  

ADHD-liitto järjestää hyvää palautetta saaneita Strategia -vanhempainohjauskursseja ja on myös kouluttanut 35 kurssinohjaajaa Suomessa. Strategia on ADHD-liiton Ruotsista Suomeen tuoma menetelmä, joka on saanut Ruotsissa vakiintuneen aseman adhd-ensitietokurssina vanhemmille.

Diagnoosin varmistuttua on mahdollista hakeutua Kelan sopeutumisvalmennuskurssille, jotka ovat koko perheelle suunnattuja kursseja. Kelan kuntoutukseen tarpeellisuus arvioidaan hoitavan lääkärin kanssa.

ADHD-liiton jäsenyhdistyksistä löytyy vertaistukiryhmätoimintaa. Vanhempien vertaistukiryhmät koetaan tärkeinä, sillä arjen ilojen ja surujen jakaminen vertaisryhmässä lisää vanhempien jaksamista ja tuo keinoja arkeen.

Psykososiaaliset hoitomuodot

Keskeisin hoitomuoto lapsille ja nuorille on käyttäytymishoito.  Tällä tarkoitetaan käyttäytymisterapeuttisia menetelmiä, joissa lapsen koti-, päiväkoti-, ja kouluympäristöä pyritään muuttamaan toimintakykyä tukevaksi. Lapsen kanssa toimivat aikuiset saavat käyttöönsä lapsen ohjaamiseen konkreettisia, toimivia keinoja. Tämä vaatii ympäristön aikuisilta uusien käyttäytymismallien opettelua, ja erilaiset vanhempainohjausmenetelmät toimivat tässä tarkoituksessa hyvin.

ADHD-oireinen lapsi joutuu herkästi eri ympäristöissä negatiivisiin vuorovaikutuskehiin, joiden katkaiseminen on tärkeää. Lapsi hyötyy arjessa esimerkiksi selkeistä ja pilkotuista ohjeista sekä ennakoimisesta, jolloin tulevaa sanoitetaan tai vaikka kuvitetaan. Lapsi tarvitsee paljon positiivista, välitöntä palautetta ja kannustusta lähiympäristöstä. Pienet onnistumiset huomioidaan. Haastavien tilanteiden taakse katsotaan ja selvitetään, mikä sai aikaan esimerkiksi siirtymistilanteessa raivarin ja miten siirtymätilannetta voisi helpottaa. Käännetään kieltolauseet positiivisiksi toimintaohjeiksi. Tunteiden tunnistamisen, säätelyn ja hallinnan harjoittelu vuorovaikutussuhteissa nousee usein keskeisenä esiin niin lapsella kuin häntä ohjaavilla aikuisilla. Käyttäytymishoito toteutuu hoitavan työryhmän (perus- tai erikoissairaanhoidon) toimesta tiiviissä yhteistyössä vanhempien ja päiväkodin/koulun keskeisten toimijoiden kanssa. Vanhempainohjaus painottuu sitä enemmän, mitä pienemmästä lapsesta on kyse.

Jokainen lapsi on uniikki yksilö – vahvuudet, haasteet ja oirekuva ovat jokaisella omanlaiset. Hoito- ja kuntoutussuunnitelma räätälöidään aina lapsen toimintakyvyn mukaan, missä asioissa lapsella on haasteita ja vahvuuksia ja mitkä asiat vanhemmat kokevat arjessa haasteellisiksi. Tällöin yksilöllisin perustein esim.:  

  • Neuropsykologisesta kuntoutuksesta voi hyötyä lapsi, jonka adhd:hen liittyy esimerkiksi oppimisvaikeuksia tai merkittäviä vaikeuksia toiminnanohjauksessa tai muistissa.
  • Toimintaterapia voi tulla kyseeseen, jos lapsella adhd:hen liittyy esimerkiksi aistitiedon käsittelyn pulmia, eli pulmia motoriikassa ja/tai aistisäätelyssä.
  • Adhd-valmennuksesta (neuropsykiatrisesta valmennuksesta) voi olla apua adhd-diagnoosin saaneiden arjenhallintaan.
  • Psykoterapia voi tulla kyseeseen lapsilla ja nuorilla, joilla on samanaikaista tunne-elämän ja käyttäytymisen oirehdintaa.  

Videolinkki: ADHD:n psykososiaaliset hoitomuodot, Anita Puustjärvi

Lääkehoito

Lasten kohdalla panostetaan ensisijaisesti psykososiaalisiin hoitoihin. Jos oireilu on voimakasta muista hoidosta huolimatta, voidaan lääkehoitoa kokeilla. On tavallista, että psykososiaalinen hoito ja lääkehoito kulkevat rinnakkain. Lääkehoidon hyötyä seurataan tarkoin sekä myös sen tehoa ja haittavaikutuksia arvioidaan haastatteluin ja kyselylomakkein. Videolinkki: ADHD:n lääkehoito, Anita Puustjärvi

Arjen säännöllisyys ja fyysinen aktiivisuus

Niin tutkimusten, kuin vanhempien kokemuksistakin tulee esiin, että säännöllinen arki tuo adhd-oireisen lapsen toimintakykyyn merkittävää helpotusta. Riittävien yöunien, päivittäisen liikunnan (2 tuntia/pvä) hyödyn sekä säännöllisen ja hyvän ruoan saaminen tukevat arjessa lapsen toimintakykyä.  

Lapsi voi lisäksi tarvita pelaamisen ja ruutuajan rajoittamista, jotta läksyille ja arkiaskareille jää aikaa ja riittävä fyysinen aktiivisuus mahdollistuu. Pelaaminen voi toimia myös palkintona onnistumisesta tai sovittujen asioiden tekemisestä.  Kaiken kaikkiaan lapsi tarvitsee läsnäolevaa aikuista sekä johdonmukaisia ja rakastavia rajoja arkeen!  

Edunvalvonnan näkökulmaa

Kelan viime vuoden lopulla julkaistu tutkimus toi esiin, että neuropsykiatrisesti oireilevien lasten vanhempien psyykkinen hyvinvointi tulee huomioida hoitoa ja kuntoutusta suunnitellessa. Vanhemman oma jaksaminen ja syyllisyys olivat tutkimuksen mukaan vanhempien keskeisiä huolenaiheina. Tämä näkyy myös ADHD-liittoon tulevissa yhteydenotoissa. Vanhemmat syyllistyvät ja syyllistävät itseään herkästi, mutta kokevat myös lähiympäristön ihmisten, ammattilaiset mukaan lukien, syyllistävän heitä lapsen haastavasta käyttäytymisestä. On hyvin tärkeää, että adhd-oireisen lapsen vanhempi kohdataan arvostavasti ja vanhempi tulee kuulluksi arjen haasteineen ja onnistumisineen. Kunnioittavista kohtaamisista rakentuu luottamus, mikä kantaa tukitoimissa ja hoitopolulla. Vanhemmat on siis tärkeä ottaa mukaan tukitoimien ja hoidon suunnitteluun kaikissa tuen vaiheissa ja lapsen toimintaympäristöissä!

Katariina Berggren
suunnittelija, järjestötoiminta
ADHD-liitto ry         
                                               

auttamisen+ammattilainen+vakiokirjoittaja.png

Tämä on blogin perheiden auttamisen ammattilaisen kirjoitus. Blogissa kirjoittaa useita, erilaisia perheiden auttamisen ammattilaisia.