Keskoslapsi päivähoidossa - mitä vanhemmat miettivät?

upload.jpg

Keskosvanhemmuuden alkumetrit ovat usein suurten huolten ja pelkojen täyttämiä. Vielä siinä vaiheessa, kun päivähoitoasiat ovat ajankohtaisia, vanhempien mieltä voi painaa moni keskosuuteen liittyvä asia: Kuinka lapsi pärjää ikäistensä joukossa? Sairastaako hän koko ajan, kun vastustuskyky on heikompi kuin muilla? Kuinka sujuvat ruokailu ja nukkuminen, jos niiden kanssa kotonakin on hankaluuksia? Missä iässä keskoslapsen ylipäänsä voi laittaa päivähoitoon?

Mitään yksiselitteistä vastausta siihen, milloin keskoslapsi voi aloittaa päivähoidossa, ei ole – keskoset, kuten muutkin lapset, ovat yksilöitä, ja heidän tilanteensa ovat erilaisia. Aiheesta kannattaa keskustella lasta hoitavan lääkärin kanssa, joka pystyy arvioimaan esimerkiksi lapsen keuhkotilannetta, infektioherkkyyttä ja muita päätökseen vaikuttavia tekijöitä. Myös päivähoitopaikkaa haettaessa kannattaa rohkeasti tuoda esille lapsen tilanne ja tausta. Lapsi saattaa tarvita esimerkiksi paikan pienryhmässä tai ns. kuntouttavaa päivähoitoa kokopäiväisenä. Moni keskoslapsi taas ei tarvitse mitään erityisjärjestelyitä.

Päivähoitoa koskevaan pohditaan saa tukea myös vertaisilta eli muilta keskosten vanhemmilta. Monilla paikkakunnilla kokoontuu keskosvanhempien vertaisryhmiä ja lisäksi ajatuksia voi vaihtaa verkossa esimerkiksi Kevyen keskustelufoorumilla.

Tyypillisimmät (pikku)keskostaustaisten lasten haasteet päiväkoti-iässä liittyvät puheen ja motoriikan kehitykseen, keskittymiseen ja sensoriseen integraatioon eli aistisäätelyyn (aistiyliherkkyys/aistialiherkkyys). Usein myös erilaisten ruuan pureskeluun, koostumukseen ja makuihin liittyvät asiat vaativat vielä harjoittelua. Lisäksi uniongelmat ovat keskoslapsilla muita tyypillisempiä ja tämä voi vaikuttaa päiväunijärjestelyihin.

Varhaiserityisopettaja/erityislastentarhanopettaja voi arvioida lapsen tuen tarvetta yhdessä vanhempien kanssa, ja joskus on tarpeen järjestää verkostopalavereita, joissa paikalla voivat olla esimerkiksi lapsen terapeutit ja sairaalan kuntoutusohjaaja. Palaverit voivat olla hyvinkin hyödyllisiä ja auttaa eri tahoja ymmärtämään toisiaan ja ennen kaikkea lapsen tarpeita paremmin. Palaverit voivat joskus tuntua vanhemmista raskailta, mutta niihin valmistautumisessa ja ”jälkihoidossa” kannattaa jälleen kerran hyödyntää vertaistukea

Keskoslasten infektioherkkyydestä voi myös keskustella päivähoidossa ja pyytää, että esimerkiksi käsihygieniaan kiinnitetään erityistä huomiota. Pakkastalvina ulkoilu voi vaatia hieman erilaisia järjestelyitä varsinkin hyvin pienen taaperon kohdalla. Mikäli lapsella on käytössä keuhkolääkkeet tai muita hoitopäivän aikana otettavia lääkityksiä, näistä sovitaan aina erikseen.

Päivähoidossa kannattaa kertoa lapsen taustasta ja yleisestikin keskosuuteen liittyvistä asioista. Myös erilaisista diagnoosipohjaisista oppaista (ks. lista tekstin lopussa) voi olla apua, vaikka lapsella ei (vielä) diagnoosia olisikaan; niistä voi löytyä käytännönläheisiä niksejä niin kotiin kuin päivähoitoonkin. Päivähoitopaikoissa ei aina ole kokemusta (pikku)keskosina syntyneistä lapsista ja tilanne voi olla uusi myös heille. Erilaisista tukimuodoista voi olla lapselle paljon hyötyä ja lisäksi ryhmässä tapahtuva mallioppiminen eli muiden lasten seura voi myös olla avuksi.

Kuten edellä on todettu, keskosten mahdolliset haasteet ovat yksilöllisiä – ja pikkukeskoset ja isommilla raskausviikoilla syntyneet keskoset eroavat myös monessa suhteessa toisistaan. Vaikka moni asia mietityttäisikin vanhempia päivähoidon aloittamisessa, voi kaikki sujua oikein hyvin. Parhaimmillaan päivähoito on niin lapselle kuin vanhemmillekin ilon ja kasvun paikka – jotain ”tavallista” erityisen alkutaipaleen jälkeen!

Heli Kauppinen

Kirjoittaja on Kevyt-yhdistyksen pitkäaikainen hallituksen jäsen ja raskausviikolla 24 syntyneiden kaksospoikien äiti

Kevyt on keskoslasten vanhempien oma yhdistys, joka toimii täysin vapaaehtoisvoimin eli keskosvanhempien omalla voimalla. Yhdistys tarjoaa ennen kaikkea runsaasti vertaistukea ja tietoa keskosuudesta, mutta pyrimme lisäksi vaikuttamaan siihen, että keskosperheet – myös keskoslasten sisarukset– erityistarpeineen huomioitaisiin paremmin yhteiskunnassa ja sen eri palveluissa. Kevyeen ovat tervetulleita kaikki keskosperheet riippumatta siitä, millä raskausviikoilla tai minkäkokoisena lapsi on syntynyt, tai minkäikäinen hän on nyt. Mukaan voi tulla mistä päin Suomea vain – tai vaikka ulkomailta. Facebook-sivut löydät täältä.

Twitter ja Instagram: @keskosvanhemmat

Hengitysliiton opas ”BPD-lapsi päivähoidossa”

Autismiliiton opas ”Autismikirjon lapsi päivähoidossa

Suvi Stolt, Anneli Yliherva, Vilhelmiina Parikka, Leena Haataja, Liisa Lehtonen (toim.):  Keskosen hoito ja kehitys (2017)

vieraskyna+hyvalla+asialla_läpinäkyvä_.png