Tavarat hukassa lapsiperheessä? Ammattijärjestäjä vinkkaa, miten ratkaiset ongelman

keys-525732_1920.jpg

Amerikkalaisilla kuluu vuosi elämästä vääriin paikkoihin joutuneiden esineiden etsimisessä. Toisen tiedon mukaan heillä menee 55 minuuttia päivässä siihen, että he jäljittävät tavaroita, jotka tietävät omistavansa mutta joita eivät pysty löytämään. (Lähde)

Vastaavia laskelmia Suomesta ei löydy, mutta keskustelu Tukea vanhemmille -sivuston Facebookissa antaa osviittaa lapsiperheiden tilanteesta. Kun Tukea vanhemmille pyysi kertomaan, mikä tavara perheessä on usein kadoksissa, lähes kaksisataa vastaajaa kiiruhti kertomaan, että häviksissä on muun muassa oma pää. Kuten eräs vastaaja kommentoi: ” Hermot ovat välillä hukassa, kun etsittävä tavara ei löydy.”

 
Katoavien esineiden TOP 10

  1. Avaimet (aikuisten, lasten, kodin, pyörän, vintin, auton)
  2. Puhelin (löytyy yleensä soittamalla toisin kuin avaimet)
  3. Kaukosäädin (sohvalta nouseminen on hyvää arkiliikuntaa!)
  4. Lelut (eritoten lempilelut ja unilelut – eli just ne tärkeät)
  5. Jaetulla sijalla sukat ja hansikkaat (erään teorian mukaan sukkien parit muuttuvat öisin muovirasioiden kansiksi)
  6. Hiusharjat ja kammat (kannattaa muuten vilkaista pakastimeen – täiwilmaa tulee syksyisin siihen tahtiin, että harjat ovat kenties unohtuneet sinne)
  7. Jaetulla sijalla laturit ja sakset (kotitonttuko niitä kuljettaa?)
  8. Tutit (tämä on paha – yöllä tutteja pitäisi kylvää pitkin sänkyä niin, että ojentaa kätensä mihin tahansa, se osuu aina tuttiin)
  9. Kaikki (mitä on enää tehtävissä?)
  10. Tärkeät paperit (tämä selittää, miksi vain puolella lapsista oli retkipäivänä ohjelapun mukaiset eväät repussa)

Erikseen pitää mainita, että muutamilla vastaajilla oli hukassa paitsi tavallisimmat asusteet myös vaatteet yleensä. Ilmakylpy onkin iholle hyväksi.

Vakavasti puhuen tavaroiden etsiskely on todella rasittavaa. Lapsiperheissä on monia muitakin stressitekijöitä, ja esimerkiksi lähtötilanteissa hukassa oleva treenipassi, kännykkä, kumisaapas tai kotiavaimet saattaa olla juuri se, joka saa hermot napsahtamaan. Turhaa huutoa, turhaa pahaa mieltä.

Tavara löytyy, kun sillä on oma paikka. Eikä mikä tahansa paikka vaan toimiva paikka.

Mitä on tehtävissä?

Katsotaanpa, mistä kodin järjestys muodostuu. Itse tunnistan siinä kolme osaa, joita kutsun järjestyksen reseptiksi. Sovellan tätä reseptiä kaikkiin järjestämispulmiin.

  1. Sopiva määrä tavaraa
  2. Paikka kaikelle
  3. Kaikki paikoilleen

Tavaran vähennykseen minimipanoksella

Tavarat hukkuvat, kun niitä on liikaa. Sitten ostetaan toisia tilalle korvaamaan kadonneita. Kun kotia sitten aletaan raivata, kadoksissa olleet sormikkaat, laturit, tutit ja unilelut ryömivät esiin piiloistaan. Ja niitä on paljon enemmän kuin muistimme. Varsinkin lastenhuoneet ovat kuin tavarapyörteitä, joihin mikä tahansa kädestä laskettu katoaa silmänräpäyksessä.

Muutenkin kuormitetussa elämäntilanteessa tavaroiden vähentämiselle ei kuitenkaan tunnu löytyvän aikaa. Mutta ehtisitkö poistaa edes yhden turhan esineen päivässä? Vuodessa siitä syntyy jo melkoinen keko.

Toimivaan paikkaan tavara on helppo palauttaa

Tavara löytyy kun sillä on oma paikka. Eikä mikä tahansa paikka vaan toimiva paikka. Jos pitää avata kaappi tai laatikon kansi, kiivetä jakkaralle tai kumartua, 90 prosenttia asukkaista jättää tavarat paikan viereen. Anna parhaat paikat jatkuvassa käytössä oleville tavaroille, säilytä muut syrjemmällä.

Tutki perheesi tavaravirtoja. Minne kasaantuu tavaraa, jota ei laiteta paikoilleen? Näiden esineiden paikka on todennäköisesti liian hankala käyttää. Mieti miten voisit helpottaa tilannetta.

Entä mikä on aina kadoksissa? Sitä ei palauteta paikoilleen. Tästä pääsemmekin seuraavaan kohtaan.

Opettele uusia tapoja

Sakset, kuumemittarit ja kynät katoavat, koska niitä ei käytön jälkeen viedä sinne mistä ne otettiin. Tämä on käyttäjälähtöinen ongelma, joka ratkaistaan viestinnän keinoin. Kerro perheenjäsenille, miten paljon harmia ja haittaa esineen katoamisesta koituu, ja pyydä heitä ideoimaan yhdessä kanssasi, miten tilannetta voisi korjata. Kokeilkaa vaikka sitä, että käytätte joka ilta viisi minuuttia tavaroiden palauttamiseen paikoilleen. Tai testaa muistilappua: ”Kotini on tässä, tuo minut takaisin!”

Joskus tuntuu, että sekamelskaa, kenkiä jemmailevia taaperoita ja kännyköitä kadottavia koululaisia on vain liikaa, jotta pystyisit saamaan tilannetta haltuun. Silloin keskity vain omiin tavaroihisi.

Ala pitää huoli yhdestä tärkeästä esineestä kerrallaan, ensin vaikka niistä avaimista. Laita ne aina kotiin tullessa samaan paikkaan, josta kukaan ei pääse lainamaan niitä. Kun avaimet alkavat löytyä, ota seuraavaksi harjoituskohteeksi puhelimen laturi, sitten hansikkaat. Näin pääset omien tärkeiden tavaroidesi päälle ja hampaiden kiristys vähenee olennaisesti. Sillä on vaikutusta koko perheen ilmapiiriin.

Kurkkaa myös aikaisempi kirjoitus "Lisää tunteja päivään - Näin kodin järjestys tukee vanhemman jaksamista"

Ilana Aalto

Ammattijärjestäjä, FT

Kirjoittaja Ilana Aalto on ammattijärjestäjä ja perhetutkimukseen perehtynyt kulttuurihistorioitsija, joka bloggaa osoitteessa www.paikkakaikelle.fi. Lisää ratkaisuja lapsiperheen kaaoksen taltuttamiseen saat hänen laatimallaan Paikka kaikelle lastenhuoneessa -kurssilla 

Jos olet kiinnostunut lapsiperheen kodin järjestämisestä, voit tästä linkistä liittyä hänen uutiskirjeensä tilaajaksi. Muista ruksia kohta ”lapsiperheen kodin järjestäminen”, niin saat aiheeseen liittyvää infoa. Listalle liittyminen ei sido sinua mihinkään.

vieraskyna hyvalla asialla.png