Kaikki ei ole sitä, miltä tuntuu

Photo by Daria Nepriakhina on Unsplash.jpg

Erityisherkkyys on synnynnäinen hermostollinen ominaisuus, joka tekee ihmisestä herkemmin ulkoisiin ja sisäisiin asioihin reagoivan, asioita tarkasti prosessoivan, intuitiivisen ja syvällisen.

Tämä tulee tietenkin nähdyksi myös ihmissuhteissa. Lähisuhteet, kuten perhe ovat normiherkillekin aluetta, jossa tunteet ovat pinnalla. Tärkeää on muistaa kuitenkin, ettei herkkyys tarkoita samaa kuin tunteellisuus. Kaikesta numeron tekevä draama queen ilmaisee toki tuntemuksiaan tilaa vievällä voimalla, mutta lähde hänen käytökselleen löytynee kuitenkin muista motiiveista kuin erityisherkkyydestä.

Jos minulla olisi ollut tietoa enemmän omasta erityisherkkyydestäni silloin, kun omat lapseni olivat pieniä, olisin ehkä osannut suhtautua itseeni vanhempana kannustavammin. Tieto auttaa tulemaan läheisemmäksi oman itsensä kanssa ja itsensä tuntevan on aina helpompi selviytyä myös ihmissuhteissa. Onnekseni omassa lapsuusperheessäni tunteille oli tilaa ja herkkyyttä arvostettiin. Tämän vuoksi en ole joutunut kovinkaan paljoa pinnistelemään sen kanssa, vaikka usein olen oudoksi itseni muiden seurassa tuntenutkin ja tunnen yhä.

Erityisherkän vanhemman haaste lasten kanssa on kokemukseni mukaan erityisesti siinä, ettei tulkitse lapsen käytöstä ahtaasti siitä kehyksestä, millä itse kokee maailman ja ihmissuhteet. Lapsesi ei automaattisesti koe asioita samalla tavoin kuin sinä. Tämä on herkille erityisen haastavaa pitää mielessä, koska he ovat luontaisesti tuntosarvet pystyssä kaikkialla jossa liikkuvat ja unohtavat usein, että ihmisten kokemusmaailmat voivat olla hyvinkin erilaisia. Älä siis tulkitse, vaan kysy, jos mieltäsi askarruttaa lapsen ajatukset ja tunteet. Luota suhteeseenne, ole avoin, mutta kunnioita lapsen asettamia rajoja.

Erityisherkkä vanhempi voi tuntea syyllisyyttä siitä, että tarvitsee lepoa ja omaa aikaa tai ei kestä liiallista aistiylikuormitusta tai ihmispaljoutta.

Erityisherkkyys on vahvasti periytyvä ominaisuus, mutta kaikilla erityisherkillä ei ole erityisherkkiä lapsia. Eikä kaikilla erityisherkillä lapsilla erityisherkkiä vanhempia. Siksi on tärkeää olla tietoinen siitä, mitkä ovat oman perheen jäsenten tavat käsitellä tunteita. Tässä auttaa, yllätys, yllätys: puhuminen. Vaikka vaikeista asioista keskusteleminen voi ahdistaa, on se aina tavattoman paljon parempi vaihtoehto kuin vetäytyminen ja tulkinta. Muistaa täytyy, että keskustelemme myös kehon kielellä ja tekemällä asioita.

Erityisherkkä vanhempi voi tuntea syyllisyyttä siitä, että tarvitsee lepoa ja omaa aikaa tai ei kestä liiallista aistiylikuormitusta tai ihmispaljoutta. Lapselle on kuitenkin tärkeää huomata, että vanhempi osaa pitää huolta itsestään ja hyvinvoinnistaan. Jaksava aikuinen on aina parempi vanhempi.

Lue myös erityisherkkien vanhemmuudesta "Erityisherkkyys on haaste ja rikkaus"

Lue lisää erityisherkkyydestä HSP Suomen erityisherkät ry

Marika Rosenborg

Kirjoittaja on kouluttaja, toimittaja ja bloggaaja (Suhteellista ja suhteetonta -blogi) Marika Rosenborg, joka on HSP Suomen Erityisherkät ry:n asiantuntijapaneelin jäsen.

auttamisen ammattilainen vakiokirjoittaja.png
Tämä on blogin perheiden auttamisen ammattilaisen kirjoitus. Blogissa on useita, erilaisia perheiden auttamisen ammattilaisia vakiokirjoittajina.