Kiusaaminen ja esimerkin voima

tukea kiusattujen vanhemmille tukea vanhemmille.jpg

Olen ollut opettajan tehtävissä kahdeksan vuoden ajan ja nähnyt millaiseksi ja millaista kiusaaminen on koulumaailmassa ja mihin se onkaan menossa.

Olen nyt myös 4 vuotiaan ja 1 vuotiaan lasten mummu.

Kuinka olemme esimerkkejä lapsillemme, lapsenlapsillemme sekä niille lapsille ja nuorille, joiden kanssa olemme tekemisissä? Annammeko ilmeillä, eleillä, sanoilla ja teoilla sellaisia signaaleja, että ne antavat mahdollisuuden huonoon käytökseen? Vai opetammeko omamme sekä vieraat lapset kunnioittamaan toisiaan ja käyttäytymään kohteliaasti toisiaan kohtaan. Mallioppiminen on myös kiusaamisessa huomioitava asia.

Ei ole koulua, jossa ei olisi kiusaamista. Ei päiväkotia, ei muutakaan ryhmää.

Pohdin usein sitä vaikutusta, jonka kiusaamistapaukset ovat minuun jättäneet tai osuneet kohdalleni ja mitä seikkoja lapsistani heijastuu näin aikuisiässä kiusaamisen tiimoilta. Voi tietenkin olla mahdollista ettei tapaukset ole jättäneet sellaisia jälkiä, että ne heijastuisivat tähän päivään. Itseltäni löydän vielä luottamuksen puolelta vaikeutta, jonka ajattelisin olevan kiusaamisen aiheuttamaa. Teen työtäni Kiusaamisasioiden Tuki- ja neuvontakeskus Valopilkussa Harjulan setlementissä Lahdessa, jossa nimenomaan kiusaaminen on meidän agendamme. Työmme rahoittaa STEA, ja olemme toimineet seitsemän vuotta valtakunnallisesti.

Ei ole koulua, jossa ei olisi kiusaamista. Ei päiväkotia, ei muutakaan ryhmää. Kiusaaminen on ryhmäilmiö ja vaatii epätasapainoa kaverisuhteisiin. Koulusta tai hoidosta kiusaaminen jatkuu yleisesti myös vapaa-ajalle. On meistä aikuisista kiinni, kuinka puhumme pienille lapsillemme ja annamme mallia, kuinka kohtelemme lapsia hoidossa tai koulussa. Kuinka osaamme nähdä ja kuulla epäkohtia kaverisuhteissa. Se kuinka myös isovanhempana puutun ja ohjeistan, sekä näytän mallia, ei ole väheksyttävä asia.

Omia lapsiani on kiusattu, poikaani enemmän. Opin siitä, että aikuisen/äidin/isän tai koulussa olevien aikuisten tulisi olla hereillä heti! Meillä aikuisilla olimmepa mitä ja ketä hyvänsä, on velvollisuus puuttua heti ja napakasti kiusaamistilanteisiin. Keskustelemalla jokaisen lapsen ja nuoren kanssa, fiksusti, ilman että siinä on joukko kavereita kuulemassa tai seuraamassa tilannetta. Yksin ei kiusaajakaan voi määräänsä valheita suoltaa. Kun taas ryhmässä on helppoa sälyttää viat ja syyt kiusatun harteille. Systemaattinen puuttuminen ehkäisee pitkäkestoisen kiusaamisen ja monesti myös kiusaamisesta syntyvän trauman.

Se että puuttuu huonoon käytökseen, ei ole toisen asioihin puuttumista, vaan välittämistä. Kysymällä onko kaikki hyvin? Tarvitsetko apua? Voi olla uskomattoman monta kertaa apua pienen ja vähän isommankin lapsen elämässä. Hyvin todennäköisesti siinä hetkessä, varsinkin kun on kysymyksessä vieras lapsi, ei apua huomaa. Mutta kuinka monesti nuo auttavat sanat ovat kuitenkin saaneet lapsen kertomaan asioista tutulle aikuiselle?

Välitä, rakasta, huolehdi, puutu eli kasvata. Hyvän esimerkin jakaminen on kuin kultahippu elämän nauhassa.

Saija Salmi

Tukikeskuskoordinaattori


Kiusaamisasioiden Tuki- ja neuvontakeskus Valopilkku

Lisätietoja www.valopilkku.fi

vieraskyna hyvalla asialla.png
Tämä kirjoitus on blogin vieraskynäkirjoitus. Kynään tarttuu perheiden eri alojen auttamisen ammattialaisia. Joskus kirjoittajana on lääkäri, joskus psykologi ja joskus asiantuntija järjestöstä tai yhdistyksestä. 

 

Blogi muualla somessa: FacebookInstagramTwitter