Vertaistuki on tärkeää keskosten vanhemmille

baby-2717347_1920.jpg

Keskosvanhemmaksi tullaan usein hyvin yllättäen. Joskus odottaja saa tietää, että raskaus ei syystä tai toisesta todennäköisesti jatku täysiaikaiseksi, vaan vauva tulee syntymään ennenaikaisesti eli keskosena. Tällöin hoitohenkilökunnan antamat toimintaohjeet tulee ottaa vakavasti - esimerkiksi kehotusta levätä kannattaa todella noudattaa. Joskus taas ennenaikainen synnytys tapahtuu aivan yllättäen. Molemmat tilanteet ovat vanhemmille, ja myös perheen lapsille eli keskosvauvan sisaruksille, kriisitilanteita.

Ajatusten ja huolien kanssa ei pidä jäädä yksin, vaan niistä kannattaa puhua lähipiirille ja ammattilaisille neuvolassa ja sairaalassa. Verkosta löytyy valtavasti materiaalia keskosuuteen liittyen, mutta sieltä ei kannata etsiä ja lukea mitä tahansa. Varsinkaan ulkomaista "tietoa" ei sellaisenaan voi soveltaa, koska suomalainen keskoshoito on huippuluokkaa ja muista maista olevat tilastot ja kokemukset riskeistä aiheuttavat vain turhaa huolta, samoin kertomukset jo syntyneiden keskosten hoidosta ja tilanteista etenkin ulkomailla. Lukiessa kannattaa myös muistaa, että jokainen tilanne ja lapsi on yksilöllinen, eikä voida sanoa, että esimerkiksi tietyllä raskausviikolla syntyminen johtaisi aina samanlaisiin haasteisiin matkan varrella.

Keskosten vanhempia huolettaa usein se, miten keskosena syntyminen tulee vaikuttamaan lapsen terveyteen ja ylipäänsä elämään tulevaisuudessa, koululaisena ja aikuisena. Varsinkin pikkukeskosuuteen liittyy monenlaisia riskitekijöitä, joista on nykyään paljon tutkimustietoa; pienen lapsen kohdalta on silti vaikea tietää, mitkä riskit tulevat toteutumaan juuri oman lapsen elämässä. Lääkäritkään eivät voi antaa varmoja ennusteita. Tähän usein auttaa se, kun jakaa huolensa muiden keskosvanhempien kanssa tai lukee muista keskoslapsista kertovia tarinoita.

Asiallista tietoa ja vertaistukea saa valtakunnallisen keskosvanhempien yhdistyksen Kevyen ylläpitämältä keskustelupalstalta, jossa toimitaan nimimerkillä; siellä ei tarvitse omalla nimellään kertoa tilanteeseensa liittyvistä asioistamoni haluaa varsinkin odotusaikana pysyä anonyymina. Vertaispalstalla ymmärretään, että keskosuus ei todellakaan lopu siihen, kun vauva pääsee sairaalasta kotiin, vaan se vaikuttaa usein tavalla tai toisella koko loppuelämän sekä lapsiin että vanhempiin. Toisten vanhempien kirjoituksista saa usein lohtua, toivoa ja myös hyödyllistä tietoa.

On mukava nähdä, miten lämpimiä ja syviä ystävyyssuhteita vertaistuen myötä voi syntyä, jopa verkon välityksellä. Yhteiset tilanteet yhdistävät varsinkin vauvavaiheessa, ja toisella puolella Suomea oleva vanhempi saattaa tulla todella läheiseksi, vaikka häntä ei edes koskaan tapaisi –  hänen kanssaan on enemmän yhteistä kuin oman lähiympäristön vanhempien, joilla on normaalin raskauden päätteeksi täysiaikaisina syntyneitä lapsia. Olen itsekin kokenut tämän saman, ja vaikka omat lapseni ovat nyt jo 11-vuotiaita, muistelen kiitollisena niitä hetkiä, kun verkkokeskusteluista sain voimaa yön unettomina tunteina heidän ollessaan vauvoja.

Heli Kauppinen

Kirjoittaja on Kevyt-yhdistyksen pitkäaikainen hallituksen jäsen ja raskausviikolla 24 syntyneiden kaksospoikien äiti

Kevyt on keskoslasten vanhempien oma yhdistys, joka toimii täysin vapaaehtoisvoimin eli keskosvanhempien omalla voimalla. Yhdistys tarjoaa ennen kaikkea runsaasti vertaistukea ja tietoa keskosuudesta, mutta pyrimme lisäksi vaikuttamaan siihen, että keskosperheet – myös keskoslasten sisarukset– erityistarpeineen huomioitaisiin paremmin yhteiskunnassa ja sen eri palveluissa. Kevyeen ovat tervetulleita kaikki keskosperheet riippumatta siitä, millä raskausviikoilla tai minkäkokoisena lapsi on syntynyt, tai minkäikäinen hän on nyt. Mukaan voi tulla mistä päin Suomea vain – tai vaikka ulkomailta. Facebook-sivut löydät täältä.