Vertaistuki voimavarana

Kuva: Leijonaemot ry, Juuso Valkeejärvi

Kuva: Leijonaemot ry, Juuso Valkeejärvi

Lapsen vakava sairaus tuo vanhempien eteen suuria haasteita. Elämä täyttyy sairaalakäynneistä, tutkimuksista ja vierailta tuntuvista diagnooseista. Uuteen tilanteeseen totuttelu vie voimavarat ja aiheuttaa kriisin koko perheelle. Moni vanhempi kokee jäävänsä yksin lapsensa kanssa. Vanhempien tukeminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta koko perhe jaksaa paremmin ja voi keskittyä lapsen hoitoon.

Leijonaemot ry on toiminut erityislasten vanhempien tukena vuodesta 2005. Toiminta on tarkoitettu kaikille erityislasten vanhemmille yli diagnoosirajojen. Lapsen diagnoosi ei ole oleellinen vaan vanhemman kokemat arjen haasteet ja oma jaksaminen. Monella erityislapsen vanhemmalla on ulkopuolinen olo tavisperheiden keskuudessa. On vaikea ottaa puheeksi terveiden lasten vanhempien kanssa oman perheen haasteita ja hyvin usein käy niinkin, että tukea tarvinnut Leijonaemo päätyy lohduttajaksi.

Vertaistuen myötä hävisi tunne siitä, että on jotenkin irrallaan eikä kuulu mihinkään.

Kysyin toimintaamme osallistuvilta leijonaemoilta, mitä vertaistuki heille merkitsee. Vertaistuki antaa heille voimia selvitä päivittäisistä haasteista, käytännön vinkkejä ja neuvoja esim. hakemus- ja etuusasioissa sekä toivoa ja tuntemuksen, että ei ole asiansa kanssa yksin. Haluan jakaa muutaman kommentin teidän kanssanne:

  • Vertaistuessa ei ole aukioloaikoja, hakemuslomakkeita, palvelumaksuja, jonoja tai loma-aikojen sulkuja, vaan se on saatavilla, juuri silloin kun sitä tarvitset.
  • Vertaistuen myötä hävisi tunne siitä, että on jotenkin irrallaan eikä kuulu mihinkään.
  • Ystäville tai sukulaisille ei kehtaa keskellä yötä soitella, mutta vertaistukipalstalla on aina joku vanhempi valveilla. Vertainen auttaa kestämään tuskan, kun lapsi esim. leikkaussalissa ja äidin sydän aivan sykkyrällä. Ilman vertaisia en olisi pärjännyt.
  • Vertaisella ei ole sitä "ammattilista etäisyyttä", vaan istuu samassa veneessä ja osaa asettua toisen erityislapsen äidin/isän asemaan täysin.
  • Saman kokeneiden taholta saa vastauksia ja hyväksyntää, ei ihmettelyä, taivastelua tai paheksuntaa. Pääset toisinaan kurkistamaan lapsesi "tulevaisuuteen", kun kuulet, millaisia tilanteita muilla on. Pahimmassa synkkyydessä se on elinehto: se tulevaisuus on, tuokin on selvinnyt, sekin on käynyt nämä asiat läpi, ja se on järjissään täällä kirjoittelemassa.
  • Että on joku olkapää, ei kyynärpää. Että on joku joka ymmärtää. Että ei tarvitse selittää.

Itse olen liikuntavammaisen nyt jo 17-vuotiaan pojan äiti. Varsinkin vaikeina aikoina, kun pojallani on ollut henkeä uhkaavia leikkauksia, on vertaisilta saatu tuki ollut tärkeää. Vertaistuki tuo valoa elämään silloinkin, kun pimeys on kaikkein suurin. Nyt, kun meillä on asiat hyvin, olen pystynyt toimimaan vapaaehtoisena vertaisohjaajana Leijonaemojen vertaistukiryhmässä. Haluan antaa edes hieman takaisin sitä, mitä olen itse saanut. Ohjaajana haluan aina painottaa sitä, että elämä voi olla hyvää, onnellista ja rakkauden täyttämää lapsen sairaudesta huolimatta.

Janet Grundström

Leijonaemot ry toiminnanjohtaja

Lisää tietoa toiminnasta löydät sivulta: Leijonaemot.fi

auttamisen ammattilainen vakiokirjoittaja.png
Tämä on blogin perheiden auttamisen ammattilaisen kirjoitus. Blogissa on useita, erilaisia perheiden auttamisen ammattilaisia vakiokirjoittajina.

Blogi muualla somessa: FacebookInstagramTwitter