Lisää tunteja päivään – Näin kodin järjestys tukee vanhempien jaksamista

Kuva: Ilana Aalto

Kuva: Ilana Aalto

Avaat kotioven työpäivän jälkeen. Ennen kuin saat itsesi, kauppakassit ja päiväkodista tuomasi taaperon sisälle, joudut raivaamaan tiesi lenkkari-, reppu- ja takkivuoren läpi. Koululaiset kavereineen ovat siis paikalla.

Riisut taaperon, isket tälle banaanin käteen ja menet keittiöön purkamaan kasseja. Jotta ostokset mahtuvat pöydälle, joudut siivoamaan siltä puoli koneellista likaisia astioita ja pyyhkimään kaatuneen maidon ja hillotahrat. Ah! Sukka tarttuu hilloon. Pyyhit myös lattian.

No niin. Kassit on tyhjennetty, pastavesi kiehumassa ja alat huudella koululaisia kattamaan pöytää. Hiljaisuus on huono merkki. Löydät lapset kylpyhuoneesta – leikin nimi on ”tieteelliset kokeet” ja siihen liittyy perunajauhojen ja elintarvikevärien sekoittamista…

Ruuan jälkeen on jo kiire kuskata koululaiset harrastuksiinsa. ”Missä mun sukat on?” ”Kuka on ottanut mun kypärän?” ”Mä en löydä mun treenipassia!”

Kotiin palattua alat keittää iltapuuroa. Sillä välin taapero vie keittiön kaapista kaikki muovipurkit olohuoneeseen. Menet kutsumaan koululaiset iltapalalle ja huomaat, että nämä ovat etsineet asuja seuraavaksi päiväksi: koko vaatekaappi on myllätty lattialle.

Vihdoin lapset nukkuvat. Kirja kädessä suuntaat sohvalle. Mutta sohva on kadonnut viikkaamista odottavaan pyykkiin. Lakanoiden välistä löytyy taaperon banaani.

Tavarakaaoksen haitat lapsiperheessä

Tunnistatko itsesi tästä:

  • Arki on loputonta raatamista. Pinnistelet jaksamisen rajoilla ja lapset järjestävät sinulle jatkuvalla syötöllä lisähommia.
  • Tavarat katoavat. Rahaa menee, kun uusia hankitaan. Sitten jossain vaiheessa huomaat, että lapsellasi on viidet saman koon ulkoiluhousut.
  • Siivoaminen on kohtuuttoman vaikeaa, koska lastenhuone pitäisi ennen imurointia raivata puskutraktorilla. Myös omat kamppeesi ajelehtivat pitkin kämppää.
  • Aikuiset rähisevät lapsille tavaroiden palauttamisesta paikoilleen ja keskenään siitä, kumman roinat tukkivat kodin pahemmin.
  • Jäät kotiin siivoamaan, kun muu perhe lähtee puistoon. Harmittaa, kun et ehdi viettää aikaa lastesi kanssa.
  • Et voi rentoutua kotona. Mihin tahansa suuntaat silmäsi, näet jonkin kasan tai keskeneräisen homman, joka huutaa huomiotasi.

Tavaran pyörittäminen on iso ja voimavaroja vievä tehtävä lapsiperheissä: Kausivaatteita ja tarvikkeita hankitaan, pieneksi jääneitä poistetaan, myydään ja kierrätetään. Joulun ja synttäreiden jälkeen raivataan tilaa uusille leluille. Parittomia sukkia löytyy kuin singottuna ympäri asuntoa. Tavaroiden kerääminen ja paikoilleen palauttaminen on loputonta.

On selvää, että viikossa voi vapautua useita tunteja, jos tätä työtä saa vähemmäksi.

Mutta miten? Ratkaisuja löytyy, lue eteenpäin!

Tavarakaaos ei ole välttämätön osa perhe-elämää

Seuraaviin neljään asiaan keskittymällä saat lapsiperheen kodin järjestykseen.

1. Tavaran määrä.

Erään ruotsalaistutkimuksen mukaan 8-vuotiailla on huoneissaan lähes 600 lelua. Brittitutkimuksen mukaan erilaisia lelukokonaisuuksia oli 238, mutta lapset leikkivät päivittäin vain 12 lempilelullaan. Lasten tavaramäärä tietysti vain heijastelee meidän aikuisten tavaramääriä.

Monet vanhemmat kokevat voimattomuutta kotiin vyöryvän tavaramäärän äärellä. Leluja, tarvikkeita ja vaatteita tulee lahjoina, kylkiäisinä, tuliaisina, yllättäen ja pyytämättä, vaikka itse ei ostaisi yhtään. Kun ne kerran ovat päässet ovesta sisään, niistä on vaikea päästä eroon, sillä lapset kiintyvät tavaroihinsa kuten aikuiset omiinsa.

Liian tavaran ongelma selätetään yhteistyössä lapsen kanssa. Aikuisen tehtävä on paloitella ja johtaa työtä sekä ylläpitää hyvää tunnelmaa, lapsi tekee tavaroiden karsimista koskevat päätökset. Jos luopuminen on lapselle hankalaa, tavarat voidaan varastoida, niin jokapäiväiseen ympäristöön saadaan heti lisää tilaa.

Hektisen perhearjen keskellä kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti työn paloitteluun. Kymmenen minuuttia raivaustyötä mahtuu melkein kenen tahansa päivään ja sen jaksaa pienikin lapsi.  Kolmipäiväiselle raivausurakalle sen sijaan on vaikea löytää aikaa.

2. Paikka kaikelle.

Kun liiat tavarat on raivattu, jokaiselle määrätään oma paikka. Hyvä paikka lapsen kannalta on sellainen, jonne tavarat on helppo palauttaa käytön jälkeen. Säilytyspaikkojen nimikoiminen auttaa järjestyksen säilymisessä.

3. Kaikki paikoilleen.

Lopulta vaikeimmaksi osaksi kodin järjestystä voi osoittautua tavaroiden palauttaminen paikoilleen. Jos itselläsi pyykit tuppaavat kertymään sohvalle, miksi lapset korjaisivat omat jälkensä, ainakaan oma-aloitteisesti?

On kuitenkin tärkeää, että aikuiset eivät tee lasten puolesta. Tavaratyö on perheessä kaikkien työtä. Tue lasta omien tavaroiden paikoilleen laittamisen opettelussa. Paloittele tämäkin työ osiin, älä vain komenna ”siivoamaan huone”.

4. Realismi.

Lapsiperheessä ei tarvitse tavoitella tilannetta, jossa olisi jatkuvasti tip top siistiä. Se riittää, että tavarat saa laitettua tarvittaessa paikoilleen. Jokainen perhe määrittelee itse järjestämisen aikataulun: joka ilta, viikkosiivouspäivänä, juuri ennen anopin vierailua…

Ilana Aalto

Ammattijärjestäjä, FT

Kirjoittaja Ilana Aalto on ammattijärjestäjä ja perhetutkimukseen perehtynyt kulttuurihistorioitsija, joka bloggaa osoitteessa www.paikkakaikelle.fi. Lisää ratkaisuja lapsiperheen kaaoksen taltuttamiseen saat hänen laatimallaan Paikka kaikelle lastenhuoneessa -kurssilla. 

Jos olet kiinnostunut lapsiperheen kodin järjestämisestä, voit tästä linkistä liittyä hänen uutiskirjeensä tilaajaksi. Muista ruksia kohta ”lapsiperheen kodin järjestäminen”, niin saat aiheeseen liittyvää infoa. Listalle liittyminen ei sido sinua mihinkään.

Blogi muualla somessa: FacebookInstagramTwitter