Yhdestä perheestä kahden kodin arkeen

heart-1559673_1280.jpg

Vanhempien välisen parisuhteen päättyminen näkyy lapsen elämässä tekoina, tapahtumina ja puheina. Mitä perheessä tapahtui ennen eroa, mitä eron koittaessa ja millaiseksi elämä muodostuu eron jälkeen ovat hetkiä, jotka tallentuvat lapsen mieleen ja muistivarantoon.

Eroaminen on muutosketju, jossa yhden kodin perheestä siirrytään kahden kodin arkeen. Vanhemmilla on keskeinen rooli siinä, millä tavoin lapsi sopeutuu muutoksiin ja miten lapsi saa jatkaa turvallista elämää hänestä huolehtivien vanhempien kanssa, millä tavoin vanhemmat turvaavat ja auttavat lasta ylläpitämään tärkeät ihmissuhteet, erosta huolimatta.

Ero tapahtuu lapselle viimeistään sillä hetkellä, kun toinen vanhempi muuttaa kotoa pois. Erosta tulee näkyvä ja tuntuva tosiasia.  Muuan äiti kertoi lapsestaan, joka jokaviikkoisen lauantaisaunan yhteydessä mietti toisen vanhemman poissaoloa – missä isä on, kun hän ei enää sauno kanssamme, mitä isälle kuuluu? Lapsen mielen sisäinen pohdinta voikin liittyä siihen, että säilynkö äitini ja isäni mielessä myös silloin kun en ole yhdessä vanhempani kanssa? Olenko tärkeä ja rakastettu erosta huolimatta?

Lapsi tarvitsee aikaa hyväksyä muutokset ja aikaa oppia elämään todeksi kahden kodin arkea, iloineen ja suruineen. Lapsi voi myös pohtia omaa osuuttaan tapahtuneeseen ja sen kuuleminen, että ero johtuu aikuisten elämän vaikeuksista, ei lapsen toiminnasta, käyttäytymisestä tai tahtomisesta, on lapselle tärkeää. 

Kahden kodin elämää elettäessä on lapselle tärkeätä, että hän saa tuntea olevansa odotettu ja kaivattu molemman vanhemman luona. Kotiin on hyvä tulla ja se on turvapaikka, jossa lapsi saa olla kokonainen kaikkine tunteineen ja ajatuksineen samalla luottaen siihen, että aikuinen kannattelee myös elämänvaikeuksien kohdatessa.

Miten vanhempana voisi sitten toimia lapseni parhaaksi?

Jos eron myllerryksessä muistaisi ainakin nämä perusasiat:

  1. Älä kaada erotaakkaa, katkeruutta ja syyllisyyttä lapsen kannettavaksi
  2. Hae itsellesi apua eroon liittyvien pettymysten, vihan ja surun käsittelyyn
  3. Muista, että eron kaikki osapuolet kokevat tilanteen eri tavoin ja toipuvat tapahtuneesta eriaikaisesti
  4. Pyri hyväksymään muutos tosiasiana, vaikka et itse olisi halunnut eroratkaisua
  5. Toista ei voi muuttaa, eronkaan jälkeen, mutta omaan toimintaan voi aina vaikuttaa

Tukea yhteistyövanhemmuuteen ja erosta selviämiseen tarjotaan Eroneuvo-illoissa[1] ja Vanhemman neuvo-vertaistukiryhmissä[2] sekä vertaiskahviloissa[3]. Löydät alueesi palvelut www.apuaeroon.fi sivustolta.

Päivi Hietanen

Suunnittelija
Ensi- ja turvakotien liitto / Ero lapsiperheessä työ


[1] Eroneuvo-tilaisuus on kahden tunnin mittainen tuki- ja infotilaisuus eroa pohtiville ja eronneille vanhemmille

[2] Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmä on kahdeksan kertaa kokoontuva ryhmä, osallistujat pohtivat sekä vanhempien että lapsen näkökulmaa eroon.

[3] Vertaiskahvila on eronneille vanhemmille tarkoitettu vapaamuotoinen kohtaamispaikka

Tämä kirjoitus on blogin vieraskynäkirjoitus. Kynään tarttuu perheiden eri alojen auttamisen ammattialaisia. Joskus kirjoittajana on lääkäri, joskus psykologi ja joskus joku ihan tavallinen isovanhempi tai äiti. Joskus joku tarina vaan halutaan kertoa.

Blogi muualla somessa: FacebookInstagramTwitter