Lapsesta veden ystävä

Kohta on taas edessä ihanat yhteiset retket rannalle. Kesän uimakouluissa opitaan uinnin alkeita. Vesille lähdetään viettämään aikaa veneillen. Mökkirannalla nautitaan, ainakin toivottavasti, auringon lämmöstä. Vesi on jollain lailla mukana lähes jokaisen arjessa läpi elämän täällä Suomessa, jossa suurempia ja pienempiä vesistöjä on lähes joka kunnassa ja uimahallejakin yli 200.

Miten tehdä lapsesta veden ystävä?

Vesi on elementti, joka kiehtoo. Olemmehan jo ennen syntymäämme viettäneet yhdeksän kuukautta äidin vatsassa ”kelluen”. Tämän jälkeen uuden tulokkaan kanssa on edessä ensimmäiset kylpyhetket, jotka antavat mahdollisuuden nauttia yhdessäolosta ja totutella pikkuhiljaa veteen ja vedessä olemiseen yhdessä aikuisen kanssa.

Osa perheistä lähtee myös tutustumaan vedenalaiseen maailmaan vauvauinnin merkeissä. Eri puolilla Suomea onkin yli 120 Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) diplomin saanutta turvallista vauva- ja perheuintipaikkaa, joissa koulutettujen ohjaajien ohjauksessa vanhemmat ja lapsi voivat tutustua veteen kunkin lapsen omilla ehdoilla turvallisesti.

Vauvauinnin voi aloittaa lapsen täytettyä kolme kuukautta ja lapsen tulee painaa vähintään viisi kiloa, jotta hän pysyy lämpimänä. Yläikärajaa vauvauinnin aloittamiselle ei ole. Vauvauinnissa tavoitteena on, että lapsi nauttii vedessä olemisesta ja leikkien varjolla oppii luontevan suhtautumisen veteen. Vauvauinti edesauttaa myöhempää uimataidon oppimista. Monet jatkavatkin harrastusta perheuinneissa, jotka on suunnattu 3 – 4 -vuotiaille. 

Vauva- ja perheuinti on yksi mahdollisuus tutustuttaa lapsi veteen, mutta kaikilla tähän ei ole aikaa tai rahaa, joten jos lasta ei ole vauvauintiin vienyt, niin siitä ei tarvitse potea huonoa omatuntoa. Veteen voi totutella myös omatoimisesti esimerkiksi Lapsesta veden ystävä -sivuston vinkkejä hyödyntäen.

Uimakouluun vai opetanko lapsen itse uimaan?

Uimataito on halpa henkivakuutus. Osa lapsista opettelee uimaan mielellään oman vanhempansa kanssa, ja tärkeintä onkin totuttaa lapsi veteen. Silloin lapsi oppii, miltä vesi tuntuu esimerkiksi kasvoilla ja miltä tuntuu liikkua vedessä.

Uimataidon saloihin voi tutustua myös ohjatusti uimakouluissa saman ikäisten lasten kanssa. Uimakouluja järjestetään useimmilla paikkakunnilla läpi vuoden joko uimahallissa tai kesäisin myös rannoilla. Hyvä ikä uimakoulun aloittamiselle on 5 – 7 vuotta.

Uimaan voi kuitenkin oppia minkä ikäisenä tahansa. Myös aikuisille järjestetään uimakouluja ja uinnin tekniikkakursseja. Jos siis olet epävarma omasta uimataidostasi tai koet uimisen epämiellyttäväksi, niin kannattaa rohkeasti lähteä mukaan. Vedenpelosta on mahdollista päästä eroon.

Lapset veden äärellä turvallisesti

Jo alussa mainitsin, että Suomessa vietetään paljon aikaa veden äärellä vapaa-ajalla ja muutenkin erilaiset vesistöt ovat läsnä useimpien arjessa. Suomessa hukkuu vuosittain jopa 150 ihmistä. Lisäksi tapahtuu moninkertainen määrä niin sanottuja läheltä piti -tilanteita. Hukkuminen on myös yksi lasten yleisimmistä tapaturmaisista kuolinsyistä.

Onkin tärkeää, että lapsia valvotaan aina veden äärellä. Hyviä turvallisuusvinkkejä rannalle, kotiin ja vesillä liikkumisen lasten kanssa löydät täältä

Vesi on parhaimmillaan ihana elementti, josta koko perhe voi nauttia, kunhan muistaa turvallisuuden. Mukavia hetkiä uimisen ja vesiliikunnan parissa. 

Anne Hiltunen

Koulutussuunnittelija
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto

www.suh.fi
www.viisaastivesilla.fi

Olen Anne Hiltunen, veden ystävä. Vesi elementtinä on kuulunut minun elämääni jo 38-vuotta. Olen kotoisin Iisalmesta ja harrastanut kilpauintia SM-tasolla. Joku saattaa muistaa minut myös Martina ja Hengenpelastajat -sarjan kouluttajana. Ollessani noin neljävuotias olimme perheen kanssa viikonlopun hotellissa. Menimme saunomaan ja uimaan hotellin uima-altaaseen. Isä ja veljeni heittelivät palloa altaassa ja minä istuin portailla leikkimässä leluilla. Lelu tippui ja aloin kurotella sitä ja hups, olinkin veden alla. Muistan tuon hetken veden alla, kuinka yritin käsillä kiivetä pinnalle ja näin suustani tulevat kuplat. Onneksi isäni huomasi tämän ja en varmaan kovin kauan veden alla ollut, mutta säikähdin ja itkin. Vesikammoa en kuitenkaan saanut. Nyt saan tehdä työtä vesiturvallisuuden puolesta työskennellessäni Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitossa koulutussuunnittelijana. 

Tämä kirjoitus on blogin vieraskynäkirjoitus. Kynään tarttuu perheiden eri alojen auttamisen ammattialaisia. Joskus kirjoittajana on lääkäri, joskus psykologi ja joskus joku ihan tavallinen isovanhempi tai äiti. Joskus joku tarina vaan halutaan kertoa.

Blogi muualla somessa: FacebookInstagramTwitter