Erityisherkkyys on haaste ja rikkaus

Tuntuuko sinusta, että et löydä yhteistä säveltä lapsesi kanssa? Onko sinun vaikea ymmärtää hänen reaktioitaan tai tarpeitaan? Tai tunnetko itse reagoivasi voimakkaasti tunteella kasvatuksellisissa tilanteissa? Etkö viihdy muiden vanhempien kanssa ostoskeskusten vilinässä? Käytätkö pitkiä aikoja tapahtuneiden asioiden pohtimiseen? Huolehditko muiden tunteista ehkä liikaakin? Voi olla, että erityisherkkyyden tunnistaminen itsessäsi tai lapsessasi auttaa sinua ymmärtämään vuorovaikutustanne paremmin.

Erityisherkkyys on ominaisuus. Se ei ole vain mielessä, vaan tuntuu kehossa, tunteissa ja tavassa tulkita maailmaa. Amerikkalaisen psykoterapeutin Elaine N Aronin mukaan erityisherkillä on usein ollut lapsuudesta saakka vahva tunne erilaisuudesta, joka on saanut heidät kokemaan ulkopuolisuutta tai huonommuutta.  Erityisherkät ihmiset ovat tarkkanäköisiä, intuitiivisia, tunnollisia, omaa käyttäytymistään ja sen vaikutusta muihin pohtivia, mutta he saavat helposti liiallisen latauksen hälystä, kiireestä ja muista ihmisistä. Huomioitavaa on, että vaikka erityisherkällä ihmisellä voi olla myös aistiyliherkkyyttä, ei kyse kuitenkaan ole vain siitä. Erityisherkkyys voi ilmetä myös ilman aistiyliherkkyyttä.

Stressi on kaikille ihmisille epämukavaa, mutta erityisherkät reagoivat siihen voimakkaammin. Tämä synnyttää toivottomuuden ja arvottomuuden tunteita. Ylivirittäytyminen, joka on erityisherkille tyypillistä, lisää myös stressin määrää. Erityisherkkä ihminen havaitsee siis ärsykkeitä, joita muut eivät havaitse. Yleensä erityisherkät tarvitsevat säännöllisen päivärytmin ja paljon unta.

HSP Suomen Erityisherkät ry tekee työtä sen eteen, että erityisherkkyys tunnistettaisiin paremmin ja voitaisiin huomioida jo lapsena.  Tärkeä kohderyhmä ovat kasvatusalan ammattilaiset ja tietenkin vanhemmat. Erityisherkkyys on vahvasti periytyvä ominaisuus. Mutta samassa perheessä voi olla sekä erityisherkkiä että heitä, joilla ominaisuutta ei ole.  Tällöin arkeen voi tulla ongelmia. Toisen reaktioita voi olla vaikea ymmärtää, koska maailma ja oma kokemus ovat niin toisenlaiset eri silmin katsottuna.

Olen aina tiennyt olevani herkkä, mutta minua olisi auttanut valtavasti jos olisin tiennyt jo lapsena itseni kaltaisista.  Olisin ehkä ollut rohkeampi ja luottavaisempi, uskaltanut luottaa tunteisiini ja osannut puolustaa itseäni. Pitänyt itsestäni parempaa huolta.  Moni erityisherkkä kokee huonommuutta ja vahvaa erilaisuuden kokemusta, eikä ihme, koska erityisherkkiä on arvioitu olevan noin 20 prosenttia ihmisistä. On aivan mahdollista kasvaa ympäristössä, jossa ei ole oman itsen lisäksi ainuttakaan muuta, jolla olisi tämä ominaisuus.

Tunteet ottavat kovaa, mutta ne myös antavat valtavan paljon. Vaikeita asioita ja tunteita kokiessa voi myös oppia hienoja asioita. Niin ja kyllä ne hyvätkin tunteet ovat usein erityisen voimakkaita erityisherkillä.

Muista nämä:

Jos olet erityisherkkä vanhempi

  • Muista, että sinun tunteesi eivät ole lapsesi tunteita.
  • Pidä huolta jaksamisestasi huolehtimalla myös omasta päivärytmistäsi.
  • Kunnioita tunnettasi, äläkä puske itseäsi asioihin, jotka eivät vedä puoleensa.
  • Iloitse siitä, että sinulla on hieno ominaisuus, anna itsellesi rakkaudellista palautetta.

Jos sinulla on erityisherkkä lapsi (etkä itse kuulu erityisherkkiin)

  • Lapsesi näkee ja kokee maailman toisin silmin, arvosta sitä.
  • Lapsesi tarvitsee enemmän aikaa asioiden prosessointiin, budjetoi tämä ajankäyttöönne.
  • Lapsesi kokee tunteensa voimakkaasti ja kehollisesti, auta lasta sanoittamaan tunteitaan.
  • Älä oleta tai tulkitse, vaan kysy ja auta samalla lastasi vahvistumaan itsetuntemuksessaan.

Lue lisää erityisherkkyydestä HSP Suomen erityisherkät ry

Marika Rosenborg

Kirjoittaja on kouluttaja, toimittaja ja bloggaaja (Suhteellista ja suhteetonta -blogi) Marika Rosenborg, joka on HSP Suomen Erityisherkät ry:n asiantuntijapaneelin jäsen.

 

Tämä kirjoitus on blogin vieraskynäkirjoitus. Kynään tarttuu perheiden eri alojen auttamisen ammattialaisia. Joskus kirjoittajana on lääkäri, joskus psykologi ja joskus joku ihan tavallinen isovanhempi tai äiti. Joskus joku tarina vaan halutaan kertoa.

Blogi muualla somessa: FacebookInstagramTwitter