Tekeekö ihminen itse kiireensä?

Ai kamala, nyt tuli ikävä kysymys? Voisiko se olla mahdollista? Voisiko ihminen tosiaan tehdä itse oman kiireensä? Ensimmäinen ajatus on tietenkin, että ei voi. Lisäksi kysymys, noh, suoraan sanottuna ärsyttää. Ei kai kukaan nyt tee tahallaan itselleen kiirettä?!

Kerran kun esitin tuon kysymyksen yksityisyrittäjälle, niin meinasin saada nenilleni. Hän ainakin kertoi, ettei todellakaan tee itse kiirettään. Minä voin taas omalta osaltani sanoa, että minä tein. Suorittamalla elämääni ja vanhemmuuttani, juoksemalla maalista maaliin, tein itselleni – ja siinä samalla myös vähän perheelleni – kiireen. En tietenkään aina, mutta yllätyin, kun aloin ymmärtää kuinka monessa asiassa voin oikeasti ja aidosti vaikuttaa siihen, onko minulla kiire vai ei.

Ai, mistäkö tämän tajusin? Elämä pysäytti minut. Tämän tarinan kerron kirjassani Väsynyt äiti – apua uupumukseen ja unettomuuteen. Ajattelen, että monilla valinnoilla ja asenteella voi vaikuttaa siihen kuinka kiireinen arki ja elämä on. Jälleen kerran, elämässä on myös asioita, joihin ei vain voi vaikuttaa. Mutta, moneenko voi?

Onko pakko sopia monta asiaa samalle päivälle? Onko pakko kuljettaa lapsia moneen eri harrastukseen tai aktiviteetteihin joka viikko? Onko pakko aina syödä terveellisesti vai voisiko tässä vähän oikaista? Onko pakko mennä viikonloppuna kyläilemään, jos oikeasti väsyttää? Onko lomalla pakko käydä sukuloimassa? Onko pakko siivota niin usein vai riittäisikö vähempikin? Onko pakko aina sopia kalenteriin niin paljon kaikkea? Voisiko jonkun menon joskus siirtää ihan vain siksi, että ei olisi mitään ohjelmaa? Onko pakko olla niin monessa mukana? Uskallatko sanoa ei vain siksi, että haluat olla tekemättä mitään?

Voin rehellisesti sanoa, että minä tein ennen oman kiireeni. Nyt ajattelen, että kysymys on paljolti asenteesta. Monesti minut pysäyttääkin kysymys: onko tätä todella pakko tehdä? Haluanko edes? Painotan nyt valintaa, että onko todella ihan pakko? Kun elämä pysäyttää, niin tuntuu, että silloin moni meistä osaa valita arkeensa vain ne tärkeimmät asiat, jotka on oikeasti pakko tehdä.

Päättyykö taipaleesi, jos jätät jotain tekemättä? Minulla ei ainakaan päättynyt, vaikka jätin kodin siivoamatta, kyläilyt käymättä ja vihermehut surauttamatta sekä luovuin monesta, monesta muusta asiasta mitä en edes oikeasti halunnut tehdä. Minulle kävi juuri päinvastoin. Päästämällä irti monista oletuksista elämäni helpottui suunnattomasti. Tietenkin arjessa on välillä asioita, joissa joutuu kiirehtimään, mutta ajattelen, että valintoja tekemällä voi vaikuttaa yllättävän paljon.  

Uskon todella, että elämässä on asioita, jotka vain täytyy tehdä, mutta uskaltaisitko hetken ajatella mitä kaikkea ei oikeasti täydy? 

Hanna

Tukeavanhemmille.fi -sivuston perustaja, äiti ja vaimo, bloggari sekä Väsynyt äiti – apua uupumukseen ja unettomuuteen kirjan kirjoittaja

Blogi muualla somessa: FacebookInstagramTwitter