Vilkas vai adhd-oireinen lapsi?

Lapsi vaikuttaa epätavallisen vilkkaalta, ei nuku päiväunia, ei pysy paikallaan ja lapsella saattaa olla voimakkaita tunnereaktioita. Lähisuvussa on adhd-oireisia ja kun tiedetään adhd:n periytyvyys, niin lapsen kehitystä seurataan herkällä korvalla. Milloin lapsen vilkkaus on ylivilkkautta ja milloin pitäisi tehdä tarkempia tutkimuksia ja pohtia, onko kyseessä adhd (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)?

Adhd:n ydinoireet ovat tarkkaamattomuus, hyperaktiivisuus ja impulsiivisuus. Näitä oireita tulee esiintyä laajasti eri ympäristöissä, jotta se on diagnosoitavissa häiriöksi asti. Oireiden tulee olla sellaisia, että ne ovat haitaksi ja poikkeavat lapsen normaalista kehitystasosta (esimerkiksi pienen lapsen lyhytjänteinen toiminta on hyvin tyypillistä). Usein poikkeava käytös huomataan päivähoidossa tai koulussa.  

Diagnoosia tehdessä tietoa kerätään eri lähteistä: vanhemmilta, lapselta, päiväkodista, koulusta, harrastustoiminnasta, vastaanotolla. Kriteerien tulee täyttyä useammassa kuin yhdessä tilanteessa, jolloin pyritään sulkemaan ympäristön vaikutukset lapsen käyttäytymiseen.  

Samalla suljetaan myös muut mahdolliset syyt ylivilkkauteen ja tarkkaamattomuuteen kuten traumaattiset kokemukset, muut psyykkiset tai kehitykselliset häiriöt. Toisaalta adhd:n kanssa usein esiintyy myös muita sairauksia ja häiriöitä (kielellinen erityisvaikeus, autismikirjon häiriöt, oppimisvaikeudet, aistisäätelyn häiriö/pulmia jne.).

Joissain tapauksissa lapselle voi olla adhd:hen viittaavia oireita, mutta varhain aloitetut tukitoimet ovat riittäviä. Koulua varten diagnoosia ei tarvita – koulu tekee pedagogisen selvityksen, jossa arvioidaan tuen tarve.

Jos oireisen lapsen ja perheen arjen pulmat ovat suuret, on tärkeää tehdä tarkempia tutkimuksia. Koko perhe ja lapsen lähiympäristö tarvitsevat tukea.  Vinkit arjen sujumiseen haastavasti käyttäytyvän lapsen kanssa sopivat yhtä lailla kaikille lapsille mm.:

  • johdonmukaisuus
  • arjen rutiinit ja säännöllisyys
  • ennakoiminen ja eri tilanteiden valmistelu
  • kannustaminen ja myönteisten asioiden huomioiminen

Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota hyvään käyttäytymiseen ja palkita lasta onnistumisista. Huonoa käytöstä tulisi mahdollisuuksien mukaan jättää huomiotta. Adhd-oireiset lapset ovat kaikki yksilöitä, ihania ja usein hyvinkin välittömiä persoonia. Meidän kaikkien aikuisten tehtävä on luoda asenneilmapiiriä, joka hyväksyy erilaisuuden. Kaikilla lapsilla on sekä vahvuuksia että haasteita, muistetaan erityisesti huomata ne vahvuudet!  

Lue lisää adhd:sta: www.adhd-liitto.fi

Mirjami Koivunen
ADHD-liiton vastaava järjestösuunnittelija  

Tämä kirjoitus on blogin vieraskynäkirjoitus. Kynään tarttuu perheiden eri alojen auttamisen ammattialaisia. Joskus kirjoittajana on lääkäri, joskus psykologi ja joskus joku ihan tavallinen isovanhempi tai äiti. Joskus joku tarina vaan halutaan kertoa.