Mistä apua lapsen rauhoittumiseen?

kid-2603857_1280.jpg

Pettymykset, suuret tunteet ja raivarit kuuluvat lapsiperhearkeen niin adhd-lapsilla kuin ihan kaikilla! Mistä apua lapsen rauhoittumiseen?

Maltti on valttia! Rauhoita itsesi!

Lapset eivät kiukkua kiusallaan. Lapset vasta harjoittelevat toimimaan apparaattinsa kanssa, säätelemään itseään, mm. tunnistamaan ja hallitsemaan omia tunteitaan. Itsesäätelyn taidot ovatkin yhteydessä lapsen ajattelun ja kielen kehitykseen sekä aivojen kypsymiseen. Ajatella, että aivot kypsyvät aina 25-30 -vuotiaaksi asti!

Aikuisen on tärkeä hallita omia tunteitaan, jotta hän pystyy auttamaan lasta esim. murskaavilta tuntuvien pettymysten tai rajaamistilanteiden tuoman kiukun yli. Lapsi oppii itsesäätelyä eniten juurikin arjen haastavista tilanteista - aikuisen läsnäolosta, mallista ja tavasta toimia tilanteessa. Maltti on siis valttia!

Suuret tunteet kuuluvat meille kaikille ja on tärkeää sallia ne lapselle kuin vanhemmalle. Vanhempi voi esim. pyrkiä katsomaan asiaa lapsen näkökulmasta, etsimään syytä kiukulle. Lapset pienestä isompaan tarvitsevat aikuisen apua tunteidensa sanoittamiseen sekä tunteiden vastaanottamiseen ja hyväksymiseen. Tunteita kuuluu näyttää, mutta ketään ei saa satuttaa eikä paikkoja rikkoa.

Lepoa, liikuntaa ja huomioita syömiseen

Niin tutkimusten, kuin vanhempien kokemusten valossa säännöllinen arki tuo (adhd-oireisen) lapsen toimintakykyyn hurjasti helpotusta. Riittävien yöunien, päivittäisen liikunnan hyödyn sekä säännöllisen ja hyvän ruoan saamisen merkitystä ei voi korostaa!

Fyysinen aktiivisuus usein jäsentää ja rauhoittaa, tämän vuoksi lyhyitäkin liikkumistaukoja on hyvä jaksottaa esim. ponnistelua ja keskittymistä vaativien koulutehtävien lomaan tai läksyjen tekoon. Epämieluisat hommat sujuvat paremmin, kun lapsen vireystila on hyvä – verensokeri kohdillaan, rentoutuminen tai palautumistauko lapselle mieleisellä tavalla on alla ja aikuinen saatavilla.

Päivän kuormitus purkautuu usein kotona – ennakoi haastekohdat ja muutokset

Adhd-oireiset ja muut neuropsykiatrisesti oireilevat lapset kuormittuvat usein hyvin herkästi päiväkoti- ja kouluarjessa. Kotona kuormitus purkautuu herkästi esimerkiksi levottomuutena, ylikierroksina ja kiukkuina, tai väsymyksenä ja vetäytymisenä. Lapset hyötyvät haastavimpien arjen kohtien ennakoimisesta niin, että vanhemmat huolehtivat oman jaksamisen ja vireystilan kuntoon!  Esim. syövät eväshedelmän ennen lapsen hakua päiväkodista. Tai valmistautumalla kohtaamaan koululaisen töistä palattuaan läsnäolevasti, huomioita lapselle suunnaten ja lapsen ajatuksista kiinnostuen. Vasta sen jälkeen arjen velvollisuuksiin tomerammin tarttuen. Huom! Ruokahuoltoa voi olla hyvä ennakoida arjen helpottamiseksi, helpommin sanottu kuin tehty! Moni erityislapsen vanhempi tarvitsee tukea omaan jaksamiseen omasta verkostostaan tai tarvittaessa ammattilaisilta.  

Yksilöitä me kaikki ollaan

Toisella lapsella syli ja vaikka selän hieronta rauhoittaa hetkessä, kun toisen kierrokset kasvavat kosketuksesta. Keskeistä on olla läsnä lapselle kiukkujen yli pääsemisessä. Puhe on hyvä pitää minimissä tunnekuohun keskellä. Vanhemman hyväksyvä kosketus, katse, keskustelu ja sanat ovat tärkeitä kiukun jälkeen. Kuin myös jouhevasti soljuvammassa arjen hetkissä! Pienissä teoissa piilee suuri voima!

Katariina Berggren
järjestösuunnittelija
ADHD-liitto ry

auttamisen+ammattilainen+vakiokirjoittaja.png

Tämä on blogin perheiden auttamisen ammattilaisen kirjoitus. Blogissa on useita, erilaisia perheiden auttamisen ammattilaisia vakiokirjoittajina.

Blogi muualla somessa: FacebookInstagramTwitter