Pelossa ei voi elää eikä kasvattaa

people-2597622_1920.jpg

Vauva on usein toivottu ja suunniteltu elämänmuutos ja silloinkin kun näin ei ole – iloinen yllätys. Silti vauvaarki usein haastaa. Univelka voi alkaa painaa niin hartioita kuin mieltä, pienten hampaiden tulo, korvatulehdukset, vatsanväänteet ja itsepäiset yritykset nousta pöydille ja into tyhjentää keittiöiden kaapit kerta toisensa jälkeen, verottaa joskus vanhemmuuden iloa. Joskus mieleen nousee synkkiäkin ajatuksia, joita hetken päästä häpeää. Tämä on tuttua kaikille vanhemmille.

Vanhemmuus on maailman tärkein duuni, johon saa perehdytyksen omassa lapsuudessa. Perehdytyksen laatu vaihtelee suuresti yksilöiden välillä. Lopulta merkittävin kysymys vanhemmuudessa menestymisen kannalta ei ole se, pystyykö lapselleen järjestämään täydelliset syntymäpäiväjuhlat tai tarjoamaan kauniisti sisustetun oman huoneen vaan se, kuinka sietää omaa ja lapsen kiukkua, väsymystä ja turhautumista. Se miten kykenee säätelemään omia hankalia tunteita, on suorassa suhteessa siihen, miten kykenee tukemaan lasta, kun häntä harmittaa, suututtaa tai surettaa jokin.

Vanhemmuus on jaettu tehtävä ja usein lapsen elämässä on myös toinen aktiivinen vanhempi ja muita tärkeitä aikuisia. Se minkälaisen perehdytyksen vanhemmuuteen lapsi saa, riippuu hänen lähellään olevien aikuisten kyvystä sietää stressiä. Kun kahdesta tulee kolme, ollaan aina tilanteessa missä sovitellaan yhteen kahta erilaista kasvatuskulttuuria. Tarvitaan dialogia ja avointa keskustelua yhteisen tavan löytymiseksi. Viisasta olisi käydä kasvatuskeskustelua jo ennen lapsen syntymää. Keskustelun tueksi löytyy materiaalia mm. kasvatakannustaen.fi sivustolta. Autoritaarinen kasvatus on aikaa sitten hylätty ja tilalle on astunut positiivinen ja kannustava kasvatus, joka korostaa perhesuhteiden tasa-arvoisuutta ja lasta arvostavaa kohtaamista. Aikuisten tehtävä on rakastaa, rohkaista, tukea ja suojella lasta. Epätoivotun käytöksen rajoittaminen ja käyttäytymisen ohjaaminen kuuluvat myös vanhemmuuteen mutta näiden ei tulisi olla jatkuvasti keskiössä. Mitä raskaammalta vanhemmuus tuntuu, mitä ohuemman perehdytyksen vanhemmuuteen on aikoinaan saanut, mitä vähemmän sietää omia ja lapsen vaikeita tunteita, sitä enemmän vanhemmuudessa korostuu jatkuva kieltäminen ja lapsen käytöksen ohjaamisen tarve. Tästä yleensä syntyy negatiivinen, itseään toistava kehä – se mihin kiinnitetään huomiota, se lisääntyy.

Jos perhe-elämää alkaa varjostaa pelko omasta tai puolison kyvystä säädellä omaa käyttäytymistä, on syytä hakea tilanteeseen ulkopuolista apua.

Väkivalta ei aina ole fyysistä vaan sillä on monet kasvot ja usein se hiipii ihmissuhteisiin pikkuhiljaa. Ensin se saattaa ilmetä mustasukkaisuutena ja kontrollina. Riidat saattavat kärjistyä tavaroiden paiskomiseen ja ovien potkimiseen. Joskus väkivallan merkkejä on ollut ilmassa jo pitkään mutta niitä ei ole halunnut nähdä. Lapsen syntymän jälkeen tilanne voi muuttua merkittävästi huonompaan suuntaan. On tärkeää erottaa normaali vauva-aikaan liittyvä väsymys ja stressi ja väkivalta toisistaan. Mikäli omassa kodissa pelottaa on syytä pysähtyä. Jos alat vältellä aiheita, joista tiedät seuraavan erimielisyyttä ja riitaa, jos pelkäät lapsen itkun aiheuttavan toisessa tuskastumista ja vihastumista, jos pelkäät jättää lasta toisen vanhemman kanssa kahden, jos pelkäät… jos pelkäät, se riittää. Lähimmissä ihmissuhteissa ei tarvitse eikä pitäisi pelätä. Pelko kertoo siitä, että toisella osapuolella on enemmän valtaa kuin toisella, jolloin suhde ei ole tasa-arvoinen. Lisätietoja väkivallasta, sen muodoista ja avun saannista löydät Nettiturvakodista. Voit myös soittaa koska tahansa maksutta Nollalinjan palvelevaan puhelimeen p. 080 005 005. Älä jää yksin, apua on tarjolla.

Johanna Matikka

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan asiantuntija

Ensi- ja turvakotien liitto ry

www.ensijaturvakotienliitto.fi

auttamisen ammattilainen vakiokirjoittaja.png

Tämä on blogin perheiden auttamisen ammattilaisen kirjoitus. Blogissa on useita, erilaisia perheiden auttamisen ammattilaisia vakiokirjoittajina.

Blogi muualla somessa: FacebookInstagramTwitter