Kyllä minä pärjään!

laundry-405878_1280.jpg

Meillä oli kerran tupa täynnä vieraita. Kuljin kokoamassa astioita posket punaisena. Oli kiire, piti saada laseja puhtaaksi uudelle kierrokselle. ”Voinko auttaa? Voisin vaikka tiskata.”, kysyi joku yllättäen. ”Ei tarvitse, kyllä minä pärjään!”, vastasin ennen kuin tajusinkaan. Keittiöön päästessäni purskahdin itkuun: miksi kieltäydyin? Apu olisi tullut niin tarpeeseen, mietin tiskivuoreni äärellä.

Joku jännä juttu tässä pärjäämisen eetoksessa on. Erityisen tiukilla ollaan silloin, kun pitäisi ilmaista tarvitsevansa henkistä tai psyykkistä tukea. ”Ei, ei! Ei mulla nyt niin huonosti mene. Kyllä tämä tästä."

Harmillisinta on, ettei kaikkia vuoria saa edes sisulla purettua. On vuoria, joiden yli ei kerta kaikkiaan pääse itsekseen. Pettymysten vuori, turhautumisen vuori, sairastelun vuori, padottujen tunteiden vuori…  Voimme padota kovin monenlaisia asioita ja ilmiötä eläen kuin niitä ei olisikaan. Ihmetellään vain kuin aina kolisee ja sattuu. Ja mikään ei tunnu miltään. Mutta pärjätään kyllä.

Toimittuani jo pian 20 vuotta täällä vahvistavan parisuhdetyön puolella, olen vahvasti tietoinen siitä, että mitä varhaisemmassa vaiheessa yksilöt kääntyvät avun piiriin, sitä helpommin he tulevat autetuiksi. Mutta harva meistä ymmärtää lähteä hakemaan apua ennen kuin kokee sitä tarvitsevansa. Useimpiin avunhakijoihin pätee sama sääntö kuin janoisiin: siinä vaiheessa, kun alkaa jo olla hirveä jano, on nesteytys jäänyt jo liian myöhäiseen.

No, kyllä se myöhään aloitettu nesteytys on toki huomattavasti pienempi harmi kuin kuivuminen. Kurjaa tässä on se, että samalla tulee ikään kuin heittäneeksi onneaan hukkaan: elämällä olisi tarjota vaikka mitä hyvää, mutta elo kuluu pärjätessä.

Ajattelen, että jos ihminen mietti ja harkitsee, että pitäisiköhän (mennä terapiaan/pyytää apua/soittaa jonnekin), niin silloin varmasti pitää! Aivan turhaa askarrella sen kanssa, että pitäisikö nyt mennä yksilö-/pari- / vai perheterapiaan, ammattilaiset osaavat kyllä kertoa, mikä palvelee juuri sinua tai teitä parhaiten.

Jos mielesi tekee aloittaa asioiden pohtiminen lukemalla tai osallistumalla luennolle tai parisuhdekurssille, sekin on mahdollista. Jos et osaa päättää auttaisiko parisuhdekurssi vai parisuhdeterapia, kysy ja lue lisää www.parisuhdekurssi.fi. Huomaathan, että parisuhdekurssille voi oikeasti osallistua silloinkin, kun ajattelee, että juuri meillä on kyllä maailman parhain parisuhde. Osallistuminen mahdollistaa sen hyvän, että hyvä jatkuu edelleen.  

Hän, joka osaa etsiytyä avun piiriin ja hyödyntää näitä hienoja palveluja, pärjää oikeasti, eikä vain hampaitaan purren.

Tiedäthän, ettei perheen sisäisistä vaikeistakin asioista puhuminen ei todellakaan ole pesän likaamista, vaan sen putsaamista.

Sari Liljeström

Parisuhdekouluttaja ja -suunnittelija
Parisuhdekeskus Kataja

www.parisuhdekeskus.fi

auttamisen+ammattilainen+vakiokirjoittaja.png

Tämä on blogin perheiden auttamisen ammattilaisen kirjoitus. Blogissa on useita, erilaisia perheiden auttamisen ammattilaisia vakiokirjoittajina.

Blogi muualla somessa: FacebookInstagramTwitter