Näin opastat lastasi rauhoittumaan - vinkkejä vilkkaan lapsen vanhemmille

Psykologi Leea Mattila tunnetaan mm. Livin suositun Toisenlaiset äidit -sarjan asiantuntijana.  

Psykologi Leea Mattila tunnetaan mm. Livin suositun Toisenlaiset äidit -sarjan asiantuntijana.  

Lasten innostuminen on ihanaa, mutta arjessa melun keskellä eläminen on aikuiselle joskus varsin haastavaa. Kukapa ei olisi toisinaan pohtinut, miten rauhattoman lapsen saa levolliseksi, volyymin hiljenemään ja kierrokset laskemaan. 

Levottomuus lapsilla on tavallista, ja voi johtua hyvin monista eri syistä. Lapset riehaantuvat herkästi, koska he ovat lapsia - heidän aivojensa kehitys on kesken. Esimerkiksi etuotsalohko, joka säätelee impulsseja, kypsyy yli 20 ikävuoteen saakka. Yksilölliset temperamenttierot myös määrittelevät sitä, miksi toiset ovat sisäsyntyisesti rauhallisempia ja toiset voimakkaammin itseään ilmaisevia. 

Ennen kuin aikuisena reagoit villiintyneeseen lapseen, on hyödyksi ensin pysähtyä ja pyrkiä eläytymään häneen. Mikä mielentila mahtaa vaikuttaa lapsen käytöksen taustalla? Onko se esimerkiksi häpeä, jännitys, hermostuneisuus, tylsyys, huomiontarve vai ilo? Vai vaikuttaako lapseen jokin aikuisen mielentila, kuten vanhemman kireys tai ahdinko? Tähän huomiota kiinnittämällä on helpompi sopeuttaa oma reagointinsa – ja myös paljon todennäköisempää, että lapsi kokee tulleensa ymmärretyksi ja saa oikeanlaisen säätelytuen.

Väsymys, jano tai nälkä voivat tehdä lapsen levottomaksi. Jos lapsi on ollut pitkään ärsyketulvassa vailla rauhoittumisen hetkiä ja riittävää sosiaalista vuorovaikutusta, hän reagoi usein ylivilkkaudella. Esimerkiksi pitkään tabletilla pelaaminen pitää aivot voimakkaassa ärsyketilassa ja pelaamisen lopettaminen saattaa tuoda käytökseen riehakkuutta. Ennakoi tämä.

Joskus lapset liikkuvat levottomasti, koska heidän hermojärjestelmänsä tarvitsee senkaltaisia ärsykkeitä. Peuhaamisleikkien olisikin tärkeää olla sallittua. Eläinten leikin tutkija Jaak Panksepp onkin sitä mieltä, että paras lääke levottomuuteen on “rough and tumble play”, eli riehaleikit. Eläimillä yliaktiivisuutta esiintyy vain silloin, jos niitä on pentuna estetty leikkimästä riehakkaasti. Kokeile lapsen kanssa painileikkejä, hyppyjä ja vaikkapa juoksukilpailua, jossa otat aikaa. Sen jälkeen rauhoittuminen voi onnistua helpommin!

Sosiaalinen yhteys rauhoittaa. Lapsi ei hyödy aikuisen ohjauksesta, ellei aikuisella ole ensin yhteys lapsen kanssa. Ota lempeä katsekontakti, kosketa lasta turvallisesti hartioihin ja polvistu hänen tasolleen. Sanoita tilannetta: “Sinulla on hauskaa, mutta nyt on aika rauhoittua. Katsotaanpa yhdessä, mitä voisimme keksiä seuraavaksi tekemiseksi.”  Lapsen voi myös ottaa syliin ja sanoa: “Autan sinua rauhoittumaan”.

Hyväntahtoisilla sosiaalisilla viesteillä on rauhoittava vaikutus. Pyri ohjaamaan lasta myönteisesti. Voit esimerkiksi sanoa: “Puhu hiljempaa, kiitos”, sen sijaan että komentaisit: “Älä huuda!”. Anna positiivista palautetta lapsen pienistäkin säätelyn onnistumisista, niin tuet hänen minäkäsitystään osaavana. Lapset pyrkivät usein toimimaan minäkäsityksensä mukaisesti.

Voit kokeilla tarjota lapselle rauhoittavia tuntoaistimuksia. Pään, niskan ja selän alueen silittäminen on erityisen tyynnyttävää. Jotkut pitävät hieronnasta, mutta myös syvätuntopainallukset kehoon vaikuttavat tehokkaasti. Aseta lapsi lattialle vatsalleen pehmeälle alustalle lattialle. Paina molemmilla kämmenilläsi hänen yläselkäänsä symmetrisesti ja juttele samalla rauhallisella äänellä kertoen, mitä kohtaa painat. Painallus saa olla sen verran napakka, että se menee lihaksen ns. syvätuntoon saakka, kuitenkaan satuttamatta lasta. Pidä painallusta paikallaan muutamia sekunteja ja liikuta sitten käsiä vuorotellen koko kehoa pitkin niin, että säilytät kuitenkin koko ajan kosketuksen lapsen kehoon. Painele pää, kädet ja koko keho hitaasti ylhäältä alas ja takaisin. Voit toistaa, kunnes tunnet, että lapsi on riittävästi rauhoittunut.

Tunteiden ja käytöksen säätelyä opitaan yhdessä aikuisen kanssa. Lapselta ei voi odottaa johdonmukaista kykyä osata rauhoittaa itse itsensä. Aikuisen asettuminen viereen säätelytueksi lisää kuitenkin jatkuvasti lapsen kapasiteettia onnistua siinä itse, vähitellen aina enemmän.

5 vinkkiä vilkkaan lapsen vanhemmille:

  1. Eläydy lapseen ja pyri pohtimaan, mistä levottomuus johtuu, ennen kuin reagoit.
  2. Ennakoi ja jäsennä päivän kulku niin, että lapsella on riittävästi ravintoa, lepoa ja liikuntaa.
  3. Yhteiset riehaleikit aikuisen kanssa vahvistavat suhdetta ja lapsen hermoston kykyä säädellä voimakkaita tunneimpulsseja.
  4. Sosiaalinen yhteys rauhoittaa ja positiivinen palaute tukee lapsen minäkuvaa kyvykkäänä.
  5. Kosketuksella on valtava merkitys rauhoittumisen tukena. Ota lapsi syliin ja opettele tekemään syvätuntopainantaa. 

Leea Mattila

Leea Mattila on psykologi ja Theraplay-vuorovaikutusterapeutti sekä -työnohjaaja. Hän pitää psykologin vastaanottoa pääkaupunkiseudulla, kouluttaa ja työnohjaa, kirjoittaa MindLink-blogia ja esiintyy Livin suositun Toisenlaiset äidit -sarjan asiantuntijana.  

Tämä kirjoitus on blogin vieraskynäkirjoitus. Kynään tarttuu useasti perheiden auttamisen ammattialaisia. Joskus kirjoittajana on lääkäri, joskus psykologi ja joskus joku ihan tavallinen isovanhempi tai äiti. Joskus joku tarina vaan halutaan kertoa.

Blogi muualla somessa: FacebookInstagramTwitter